Asterix-albumeita on ilmestynyt suomeksi 33 osaa, tässä ovat viimeisimmät viisi: Ruusu ja miekka (29), Obelixin kaleeri (30), Asterix ja Latraviata (31), Gallialainen kertomataulu (32) sekä Taivas putoaa niskaan (33).
Sain Kustannusyhtiö Tammesta tiedon, että sarja jatkuu, mutta uutta suomennosta ei tule vuonna 2008. Voit kysyä sarjan aikaisempia osia 1-20 lähimmästä kirjastostasi joko Joutsenosta tai Lappeenrannasta. Ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastostä löytyvät kaikki osat suomeksi aina uusinta osaa Löytö (20,1) myöten. Kirjakaupasta kirjoja on vaihdellen saatavana. Uusimman osan Löytö (ISBN 9789513130084, nid. 2008) hinta on 15,20 €.
Päivi Oikkonen Lappeenrannan maakuntakirjasto
Polkupyörän hintaa ja mallistoa voisi tiedustella seuraavista lii. Näiden liikkeiden valikoista itse asiassa ei löytynyt tietoa Solifer 4764 Enjoy 120-polkupyörästä suoraan nettisivuilta, mutta nämä liikkeet ovat ammattilaisia auttamaan pyörän hankkimisessa. Voithan vaikka laittaa sähköpostilla tiedustelun
Bike Planet
Valikoimamme kattaa kaikki pyörätyypit, kuten city-, maantie- ja maastopyörät, hybridit sekä dirt- ja bmx-pyörät.
http://www.bikeplanet.fi/pyorat.html
Suomen polkupyörätukku
http://www.suomenpolkupyoratukku.fi/
Suomen urheilupyörä
http://www.suomenurheilupyora.fi/main.php?loc_id=693
Tori.fi
Käytettyjen pyörien kauppa käy nyt
Tori.fi:ssä.
http://www.tori.fi/
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan...
Antje on alankomaalainen diminutiivimuunnos naisen nimestä Anna. Anna-nimi puolestaan pohjautuu heprean Hannah-nimeen, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.
http://de.wikipedia.org/wiki/Antje
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna
Pysäköintimittarit tulivat Suomeen 1950-luvun puolivälissä, lähes tasan 20 vuotta sen jälkeen, kun tämä amerikkalaisen Carlton Mageen keksintö oli otettu käyttöön Oklahoma Cityssä heinäkuussa 1935.
Tie ja liikenne -lehden numerossa 1/1955 ilmestyi artikkeli Pysäköintimittarit, niiden toiminta, oikeudelliset perusteet ja käyttöönottomahdollisuudet. Huhtikuussa samana vuonna Helsingin kaupunginhallitus päätti ensimmäisten pysäköintimittarien asentamisesta keskustan pääväylien varrelle. Helsingin kaupunginmuseon verkkosivun mukaan 39 mittaria otettiin käyttöön jo toukokuussa Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla.
Lähteet:
Keksinnöt kautta aikojen
Laura Kolbe & Heikki Helin, Helsingin historia vuodesta 1945
Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/...
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Kirjaa voi kysyä suoraan julkaisijalta, Helsingissä, Junailijankuja 3:ssa, sijaitsevalta Autismi- ja Aspergerliitto ry:ltä, p. (09) 774 2770.
Pääkaupunkiseudun kaup.kirjastot eivät toistaiseksi ole sitä hankkineet, mutta sitä hankitaan, jos asiakkaat sitä toivovat. Hankinta-aika on yleisimmin 2-4 viikkoa, sillä hankinta joudutaan tekemään kirjakaupan kautta yhdessä muiden tilausten kanssa.
Helsingin yliopiston kirjastossa, Unionink. 36,on lukusalikappale, jota voi lukea paikan päällä, mutta sitä ei saa kotilainaksi. Kirjasta kuitenkin on lainattava kappale tällä hetkellä saatavissa Turun yliopiston kirjastosta, joten sitä voi pyytää kaukolainaksi joko meidän kauttamme tai Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelun kautta. Ohessa linkki...
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
Alla olevista kirjoista löytyy ravintoainetaulukkoja, ja niiden saatavuuden voit tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta osoitteesta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Elintarviketaulukko : tiedot ravintokoostumuksesta, 2005
Ostajan opas : points plus (Painonvartijat), 2002
Kansainvälinen elintarvikeopas, 2000
Ruokien ravintoainesisältö, 1997
Missä on eniten? : ravintoaineiden parhaat lähteet, 1996
Sydäntautiliiton ruoka-ainetaulukko, 1996
Internetistä ravintoainetietoja löytyy osoitteista
http://www.fineli.fi/ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki )
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1072959 (Ruokatieto)
http://www.tohtori.fi...
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Storm Sisters -sarjan kolmas osa Ocean of secrets ilmestyi 2016. Valitettavasti suomenkielisten aikaisempien osien kustantajan, Tammen, nettisivulla ei ole tietoa milloin kolmas osa ilmestyy suomeksi.
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
