Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia...
Sanat löytyvät Maija Konttisen Koulutiellä-nimisestä teoksesta vuodelta 1938. Sitä on saatavilla esimerkiksi HelMet-kirjastoista (Pasilan kirjaston varastosta).
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
Veli-Matti Saikkonen on ohjannut vuonna 1997 tv-elokuvan nimeltä Kersantin kunnia. Se pohjautuu Veijo Meren romaaniin Tukikohta. Tarkoitatko tätä elokuvaa? Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan sivuillaan:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=05989
Elokuvaa myydään vain kirjasto- ja laitoskäyttöön. Yksityisille asiakkaille se ei ole myytävänä, mutta joidenkin kirjastojen kokoelmissa se on VHS-muodossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei...
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä...
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
Suomeen nyt vierailulle saapuva keisari on 125. Japanin historiassa. Juhani Lompololta on ilmestynyt uusi kirja: Taivaan pojat. Japanin keisarihuoneen erilainen historia. (Orienta, 272 s. 157 mk). Tästä kirjasta saat lisää tietoa myös naisten asemasta Japanin keisarihuoneessa.
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja...
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Kirjastojen tilastoja löytyy www-osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi
Valitse perustilastot ja valintasi mukaan alue, esim. koko maa, ja sitten valitse vuosi, esim. 2006. Katso sitten otsikon Kokoelmat ja toiminta alta sarake Hankinnat: Nuotit ja partituurit ja esim. musiikkiäänitteet.
Vastaavasti voit valita esim. jonkin maakuntakirjastoalueen tai vaikkapa tietyn kunnan.
Opetusministeriön verkkosivuilla on kirjastoon liittyviä tilastoja:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Avaa esim. 2004 ja 2005: hankinnat löytyvät taulukosta, myös musiikkiaineisto.
Kirjastotilastoja julkaisevat myös läänit. Niitä löytyy painettuina ja verkosta halutun läänin mukaan. Yksi uusimpia meidän läänimme kirjoja on esim. kirja Etelä-Suomen...
Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään.
Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000).
Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)
Suositusten antaminen riippuu tietysti lapsen taitotasosta, joten tässä joitain ehdotuksia - vanhempana osaatte varmasti itse paremmin arvioida, soveltuvatko nämä lapsellenne.
Kotimaisia etsiväsarjoja ovat mm. Taru Mäkisen Tatun sankariteot, joka on helppolukuinen. Toinen suosittu sarja on Johanna Hulkon Geoetsivät. Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto on todella suosittu ja varsin nopealukuinen, samoin Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja.
Hieman vanhemmille ovat suunnatut Pasi Lönnin kolme kirjaa, Hyppy syvyyteen, Harhaisku ja Rosvonkultaa. Ilkka Remes on kirjoittanut myös nuorten trillereitä, joissa sankarina seikkailee Aaro Korpi.
Lisää lukuvinkkejä voi hakea vaikka koulujen käyttämistä lukudiplomeista
http://www03.oph.fi/...
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
