Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista...
Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
Luettelo äänikirjoista löytyy varsin näppärästi hakusanalla ”äänikirjat”, mutta sana on siis kirjoitettava monikkoon. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia (esim. aineisto, kokoelma, kieli), joilla voit rajata saamaasi tulosta. Voit rajata listan esimerkiksi vain suomenkielisiin CD:lle tallennettuihin aikuisten äänikirjoihin. Jos haluat etsiä vain äänikirjoja, joilla on kaunokirjallisuutta, kirjoita sanan ”äänikirjat” perään ”kaunokirjallisuus”.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Kielisuihkusta, toisin kuin kielikylvystä, löytyi vain Pauliina Karjalaisen gradu "Suihkuttelua englannin kielellä"- tapaustutkimus englantipainotteisen opetuksen toteutumisesta ala-asteen kuudennella luokalla (1999, Lapin yliopisto)
ja ala-asteen opettajille tarkoitettu "Kielisuihku - materiaalia peruskoulun
1. luokan englannin opiskelua varten" (WSOY, 1997). Oletko tarkistanut
mitä löytyy Internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/)
avulla? Kokeile hakusanana kielisuihku*
Et maininnut lähikuntaasi, joten luettelen muutamia teoksia vain ilman saatavuustietoja:
Määttä: Perhe asiantuntijana - erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999);
Heikinaro-Johansson: Koululiikuntaa kaikille - soveltavan liikunnanopetuksen opas (1998);
Rintala: Lasten erityisliikunnan perusteet (1997);
Vammaisliikunnan perusteet / toim. Kämäräinen (1996);
Vilhu: Soveltava liikunnanopetus - opas vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaitten lasten liikuntaan / toim. Jääskeläinen et al. (1989); Peruskoulun erityisopetus / toim. Martikainen (1987);
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Säilytämme Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa Kouvolan Sanomia mikrofilmikokoelmana kuten muitakin Kymenlaakson alueen sanomalehtiä. Kokoelmat ovat asiakkaiden käytettävissä kirjastomme mikrofilmienlukuhuoneessa. Asiakkaille lähetämme myös kaukolainoina mikrofilmejä/-kortteja. Kaukolainat voi tilata lähimmän kirjastonsa kautta ja lukea tilaavan kirjaston lukulaitteella. Kopioinnin edellytyksenä siis on, että kaukolainaavassa kírjastossa on mikrofilmien lukulaite, jolla myös kopiointi onnistuu. Pyynnöstä teemme myös kopioita asiakkaalle, kun meille lähetetään kaukolainapyyntöjä.
Tällä hetkellä kopioiden hinnat ovat 1 kpl A4-kokoinen 0.50 € ja A3-kokoinen
1 € eli puolta kalliimpi. Jos tilaa kaukolainan, kopiomaksujen...
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
