Siell' on kauan kukkineet omenapuut on yksi V. A. Koskenniemen esikoiskokoelmassa Runoja (1906) julkaistuista töistä. Nuori lyyrikko oli paria vuotta aikaisemmin muuttanut kotiseudultaan Oulusta Helsinkiin opiskelemaan, joten voisi kaiketi ajatella runon heijastelevan niitä kokoelman runojen syntyajankohdan tunnelmia, joita kirjailija myöhemmin luonnehti muistelmateoksensa Vuosisadanalun ylioppilas (WSOY, 1947) luvussa 'Runojen' kesä seuraavasti: "Huolimatta siitä, että tunsin vähitellen juurtuvani pääkaupungin elämään, kaipasin kuitenkin usein Oulun kotia, minne myös kesäisin ja joulun aikaan aina palasin."
Ensimmäisessä julkaistussa Koskenniemi-elämäkerrassa V. A. Koskenniemi : hänen elämänsä ja runoutensa (WSOY, 1935) Lauri Viljanen...
Tästä seuraavasta vuorelma.net käsityösivustosta löytyy vuorelma-logon vierestä sivun yläosassa kohta kansallispuvut. Klikkaamalla saat Suomen kansallispuvut kauniina kuvina esiin, joissakin naisten malleissa on myös kuvattuna tytön puku. Kansallispukukuvaa klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi ja malli tulee selvästi esiin. Myöskin pukujen hinnat on mainittu sivustolla. Pukuja voi myös näköjään tilata ulkomaille.
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-...
Kirkon tradition ja ekumeenisen käytännön mukaisesti leivän tulee olla vehnästä tehtyä. Läntisessä kirkossa käytetään raamatullisista ja käytännöllisistä syistä kohottamatonta leipää. Vilja-aineille yliherkkiä varten varataan gluteenitonta ehtoollisleipää, joka valmistetaan riisistä tai maissista.
Suomessa käytettävät ehtoollisleivät valmistetaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Sen keittiössä valmistuu noin kolme miljoonaa ehtoollisleipää vuodessa.
Lähteet:
Palvelkaa Herraa iloiten : jumalanpalveluksen opas
Ehtoolliselle osallistumisen helpottaminen keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2012 | http://www.kirkonpalvelijat.fi/media/Keliakia2012-21.pdf
Miljoonat ehtoollisleivät yhdestä pienestä...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) porvari tarkoittaa oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä tai kannattajaa, ei-sosialistia (Sanalla on myös merkitys työväenluokkaan kuulumaton, usein varakas henkilö. Historiallisesti sana tarkoittaa myös saamansa oikeuden perusteella kauppaa tai käsityöammattia harjoittanutta kaupunkilaista).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan porvaripuolue on porvarillinen puolue, ja puolueet voidaan jakaa porvari- ja vasemmistopuolueisiin.
Tämän jaon mukaan porvaripuolueita olisivat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vasemmistoliitto.
Toisaalta puolueet ja poliittiset ryhmittymät voidaan jakaa muullakin tavoin, esim....
Kivikasoja on tehty eri tarkoituksiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien, esimerkiksi hautamerkkinä tai maamerkkinä (https://en.wikipedia.org/wiki/Cairn). Kivipinoja on myös tehty topografiassa (lisätietoa täältä http://mountainlegacy.ca/2018/06/11/whats-up-with-the-piles-of-rocks-on-mountaintops/).
Nykyään jos näkee kivikasoja näköalapaikoilla tai retkeilyreittien varrella kyseessä saattaa olla vain retkeilijöiden jättämiä omaa käyntiä merkkaavia muistomerkkejä.
Itse asiassa viime aikoina on uutisoitu siitä, että kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla sellaisten kivipinojen tekeminen on usein lailla kielletty niiden aiheuttaman vahingon takia. Yle.fi:n vuonna 2018 julkaisemassa aihetta käsittelevässä artikkelissa...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään Ihmisen runo.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
Ei korkeinta elossa ihmisen
ole onni ja kaipaus onnehen,
sadun lintu on onni - se luonas on,
taas loitolla kuin säde kuutamon,
se katoo käsin koskettain,
se elää unessa vain.
Ei kunnia ole määränpää -
pian laakerit aika himmentää,
ei valta kohtalo korkein lie -
on kyynelin kylvetty vallan tie,
min miekka nosti, sen miekka kaas
alas huipulta kuiluun taas.
On korkeinta elossa ihmisen
työ keväimen, työ luomisen:
unet kutsua parhaat elämään
niille antaen hengen hengestään,
se on korkeinta, mitä uutta loit,
mitä elohon uutta toit!
Mitä annoit käsin avoimin
ja sydämin nuorin ja lämpöisin,
mitä ruokit rakkaudellas,
mitä kielsit omasta onnestas -
sen mukaan vuotes...
Leväperäinen tarkoittaa tehtävistään huolehtimatonta ts. piittaamaton, välinpitämätön, huolimaton. Leväperäinen kuulunee sanan levä yhteyteen ts. henkilö joka jättää asiat levälleen.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 1 (1995)kerrotaan, että osin tämän kautta ovat tulleet velaperäinen, veloperäinen 'laiska, saamaton' (Varsinais-Suomi Satakunta).
Hei,
Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia:
- Anhava, Helena. Valoa: runoja
- Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun.
- Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja.
- Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun.
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä.
Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen:
http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ei mainita Juulia-nimeä. Muista etunimikirjoista löytyy tieto että Juulia on yksi Julia-nimen monista muunnoksista. Julian nimipäivää vietetään Suomessa 12.4.
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Kaarlo Hiltusen ohjaamassa 11-osaisessa televisiosarjassa Mooses Pessiä esitti Olavi eli Ola Johansson. Se esitettiin ensimmäisen kerran MTV:ssa 9.1.–29.5.1971.
Ola Johansson syntyi 3.6.1922 Helsingissä ja hänen koko nimensä oli Aarne Olavi Johansson. Hän työskenteli Lahden kaupunginteatterissa vakinaisesti vuosina 1949-1985 ja teki lisäksi lukuisia elokuvarooleja. Hän kuoli vuonna 2004.
Lähteet ja lisätietoja:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2004/01/201339/nayttelija-ol…
Ola Johansson Elonet-tietokannassa: http://www.elonet.fi/name/he4vxx/
Kainuun Sanomat: http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=K…
Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto:
http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/...
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Tsutsusia on asunut Karjalassa, etenkin Suojärvellä ja Salmissa. Nimi on todennäköisesti mukaelma venäläisestä nimestä, mahdollisesti nimistä Schutskoff tai Schutschoff.
Lähde: Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala Sukunimet
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 5; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Edita, 1997) kertoo, että sanan ”jobbari” tai ”joppari” merkityksessä ’polkupyörän tavarateline’ väitetään tulleen siitä, että ensimmäisen maailmansodan aikana trokarit eli jobbarit keksivät ensimmäisinä valmistaa polkupyöriinsä tavarankuljetustelineen. Sanaa siis käytetään sekä b- että p-muotoisena myös tavaratelineestä.
Paavo Pulkkisen teos ”Lokarista sponsoriin” (Otava, 1984) kertoo, että ”jobbari” on tullut ruotsin kielen sanasta ”jobbare”, joka puolestaan on peräisin englannin sanasta ”jobber”.
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
