Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko...
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
Kysymäsi puu on poppeli, tarkemmin sanottuna Suomen toiseksi yleisin poppelilaji ruhtinaanpoppeli. Emipuun siemenvilla paitsi peittää poppelin kasvualueella näihin aikoihin maan valkoiseksi, tunkee myös silmiin ja sieraimiin kun joutuu haituvasateeseen. Poppeleista juuri ruhtinaanpoppeli on vähiten suositeltava laji asuinalueille.
Lisää poppeleista esimerkiksi Niilo Karhun artikkelista Elämä poppelien puolesta Osmo Pekosen toimittamassa kirjassa Elämän puu (WSOY 1997).
Lehmusten alla oleva tahma on kirvoista peräisin olevaa ulostetta.
Kuivuudesta kärsivissä puistolehmuksissa kirvat lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvin yhteyttämistuotteena syntynyttä sokeriliuosta ja poistavat ylimääräisen nesteen peräaukon kautta sinkauttamalla sen...
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Aaro on lyhentymä nimestä Aaron. Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhempi veli, israelilaisten ensimmäinen ylipappi. Nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon = vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua. Nimen latinankielinen versio on Aronus, joka oli Suomessakin käytössä jo ainakin 1500-luvulla.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Svensk etymologisk ordbok
Päältäistuttava ruohonleikkuri katsotaan moottorikäyttöiseksi maastoajoneuvoksi. Maastoajoneuvojen kuljettajan on oltava vähintään 15-vuotta vanha, jos ajoneuvolla ajetaan maastossa.
Jos päältäistuttavalla ruohonleikkurilla ajetaan omassa pihassa, kuljettajalle ole asetettu ikärajaa. Tällöin kuitenkin edellytetään, että piha-alue on selvästi suljettu esimerkiksi aidalla ja portilla.
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Anni Polvan Tiina-sarjassa on kaikkiaan 29 kirjaa:
1. Tiina. 1956
2. Tiina aloittaa oppikoulun. 1957
3. Tiina kesälaitumilla. 1958
4. Tiina toimii. 1959
5. Tiina ei pelkää. 1960
6. Tiinalla on hyvä sydän. 1961
7. Tiina epäilee Juhaa. 1962
8. Tiina seikkailee. 1963
9. Tiina on aina Tiina. 1964
10. Tiinan uusi ystävä. 1965
11. Tiina saa ehdot. 1966
12. Tiinastako näyttelijä? 1967
13. Tiinaa harmittaa. 1968
14. Tiinalla on hauskaa. 1969
15. Tiinaa ei ymmärretä. 1970
16. Tiinan ampiaiskesä. 1971
17. Tiinaa tarvitaan. 1972
18. Tiina joutuu sairaalaan. 1973
19. Tiinakin ratsastaa. 1974
20. Tiina ottaa vastuun. 1976
21. Tiinalle otetaan pikkusisko. 1978
22. Tiina ei löydä Tinttamaria. 1979
23. Tiina saa suukon. 1980
24. Tiina eksyy. 1981
25....
Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!...
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Mirja -nimi on lyhennelmä Mirjamista ja on ollut Suomen almanakassa Mirjamin kanssa samana päivänä ( 30.4.) vuodesta 1929.
Mirjam on hepreaa ja tarkoittaa näkijätärtä tai herratarta, toisen tulkinnan mukaan kaivattua ja odotettua. Se on samaa juurta kuin Maria.Vanhassa testamentissa Mirjam on profeetta ja Mooseksen ja Aaronin sisar, joka myöhemmin mainitaan näiden rinnalla Israelin kansan johtajana (Miika 6:4). Mirjam tuli almanakkaan vuonna 1908.
Lähde: Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://finna.fi
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) porvari tarkoittaa oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä tai kannattajaa, ei-sosialistia (Sanalla on myös merkitys työväenluokkaan kuulumaton, usein varakas henkilö. Historiallisesti sana tarkoittaa myös saamansa oikeuden perusteella kauppaa tai käsityöammattia harjoittanutta kaupunkilaista).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan porvaripuolue on porvarillinen puolue, ja puolueet voidaan jakaa porvari- ja vasemmistopuolueisiin.
Tämän jaon mukaan porvaripuolueita olisivat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vasemmistoliitto.
Toisaalta puolueet ja poliittiset ryhmittymät voidaan jakaa muullakin tavoin, esim....
Miinus- ja plusmerkkiset eivät vaikuta laskutapaan. Kaikki lasketaan normaalisti yhteen (Esim. Excelissä) ja jaetaan päivien lukumäärällä.
Jos lasket paperilla, niin voit esimerkiksi laskea erikseen yhteen -merkkiset ja +merkkiset ja vähentää sitten suuremmasta luvusta pienempi luku. Tämä arvo sitten jaetaan päivien lukumäärällä
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
Eija ja Tarja nimien merkitystä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (...
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
10-osaiseen teokseen Suomen rintamamiehet 1939-45 on koottu talvi-ja jatkosodassa taistelleet sotilaat divisioonittain. Kirjaan voi tutustua Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2.
