Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Nurmijärven kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä kirjaa, joista löytyy tietoa vatsastapuhumisesta:
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980
Disney, Walt: Mikki Hiiren taikatemput, [Helsinki] : Sanoma, 1990.
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Kyseessä ollut termi saattaisi olla intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Sillä tarkoitetaan tekstissä esiintyvää viittausta johonkin toiseen tekstiin. Laajan tekstikäsityksen kautta ajateltuna ”teksti” voi tarkoittaa todellista ihmistä, taulua tai vaikkapa ideologiaa eikä pelkästään kirjoitusta. Intertekstuaalinen viittaus saattaa olla varsin selkeä, kuten vaikkapa Sherlock Holmesin nimen mainitseminen jossakin rikoskirjassa, tai paljon hankalammin huomattava, kuten jonkin tietyn kirjoja yhdistävän tilanteen esiintyminen, esimerkiksi arsenikilla tehty murha.
Intertekstuaalisuutta on määritelty hyvin monilla eri tavoilla ja monista eri lähtökohdista sekä luokiteltu hyvinkin hienovaraisesti, mutta niitä ei voi oikein kattavasti selostaa...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa...
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Jyväskylän kaupunginkirjaston internet-sivulla voi tehdä tiedonhakuja aiheesta. Tässä linkki hakulomakkeeseen:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Kirjoja kannattanee etsiä tässä tapauksessa asiasanoilla, vaikkapa kahdella kerrallaan. Pudotusvalikosta (nuoli alas) voi vaihtaa Nimeke-laatikon Asiasana-laatikoksi ja saadaan kaksi Asiasana-laatikkoa. Yhteen laatikkoon saa kirjoittaa vain yhden hakutermin.
Haku 1: kehitysvammaiset käyttäytymishäiriöt > tuloksessa esim. kirjat
Saloviita, Timo: Kehitysvammaisten adaptiivinen käyttäytyminen laitoksessa
Kehitysvammaliitto, 1989
Wadström, Olle: Itsensä vahingoittaminen ja aggressiivisuus : syyt ja hoito
Kehitysvammaliitto 1993
Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon : tutkimuksia kehitysvammaisten...
Puškinin runo Медный всадник / Mednyj vsadnik löytyy nimellä ’Vaskiratsastaja’ Aarno Salevan suomentamana kirjasta /// Aleksandr Puskin : Kertovia runoelmia. – 1999. ISBN 952-5347-00-1 ///. Lyhyitä katkelmia siitä on aikaisemmin suomentanut ainakin Lauri Kemiläinen v. 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Venäjän runotar.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
Helsingin kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto ovat eri järjestelmää, joten Helsingin kirjastoihin ei pysty palauttamaan Oulun aineistoa. Periaatteessa kirja on mahdollista lähettää Ouluun maksamalla Helsingin kaupunginkirjastoon kuljetusmaksu, mutta kirjan lähettäminen on aika hidasta. Käytännössä lienee järkevämpää lähettää kirja itse postitse Ouluun, jolloin lähetyksen voi tarvittaessa lähettää kirjattuna tai vakuutettuna. Oulun kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/index.html.
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Viipurin historiasta. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (http://helmet.fi/), jotkut uusimmista ehkä myös kirjakaupasta. Lisäksi on ilmestynyt kirjasarja Viipurin läänin historia, ja siitä osat 1, 2, 3 ja 6. Osat 4 ja 5 puuttuvat toistaiseksi, ja ilmeisesti juuri niissä käsiteltäisiin kysymääsi ajanjaksoa. Ilmestyneet osat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Aikamatka Viipuriin : tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt / [Pekka Kantanen & Mikko Mäntyniemi (2010)
- Ikuinen Viipuri : ajankuvia seitsemältä vuosisadalta / [toimituskunta: Tuomas Forsberg ... et al.] (1993)
- Olipa kerran Vekrotniemi : muistoja paikoista, ihmisistä ja tapahtumista / Marjatta Kokkonen (2005)
- Siellä juuret, sinne kaipuu...
