Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Cleve, Elisabeth
Pidä isää kädestä! : Kaksivuotias kriisiterapiassa
Helsinki : WSOY, 2005
ISBN 951-0-30167-1 (nid.)
kirjaa on tulossa tämän hetkisten tietojen mukaan 22 kappaletta Helsingin kaupunginkirjastoon. Kirjat on tilattu tammikuussa, mutta ne eivät ole vielä saapuneet hankinta- ja luettelointiosastolle.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumiselle ja lainakuntoon käsittelylle ei voida antaa, tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistohaun kautta ( http://www.helmet.fi )
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Tässä luettelo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen espanjankielisistä lasten sarjakuvista
- Astérix y Latraviata / guion y dibujos de Albert Uderzo (2001)
- Cruz del sur / Luis Durán, Raquel Alzate (2004)
- Las hazanas de Quique y Flupi. (1, 2, 3 ja 6) / Herge (1987 ja 1989)
- Piratas a bordo! / Björn Pertoft ; diseño de cubierta: Pablo Núñez (2000)
- Mafalda inedita / Quino (1990)
- El mal trago de Obelix / Uderzo (1996)
- Mortadelo de la Mancha / guión e ilustraciones F. Ibáñez (2005)
Kovin paljon kirjoja ei ole ja
ainakaan vanhimmat eivät luultavasti enää ole myynnissä. Ehkä kannattaisi mennä johonkin suureen kirjakauppaan tutustumaan tarjontaan.
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Tässä kaksi ehdotusta, jotka eivät kuitenkaan täysin vastaa muistikuviasi: Laakson kuningas ja Kartanon tytär:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laakson_kuningas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanon_tyt%C3%A4r
Alla myös listattuna 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen televisiosarjoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:2000-vuosikymmenen_televisiosarjat
Voit myös kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/aihe/yle-tv1/kanavan-yhteystiedot
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Yleiset kirjastot muodostavat Suomessa koko maan kattavan kirjastoverkon, jolla on edelleen yhteydet maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Kysymystäsi voisi jäsentää siten, että ensin selvitetään valtakunnan tasolla olevia yleisten kirjastojen keskitettyjä palveluja ja sitten kaupungin/kunnankirjastojen palveluja, asiakkaan näkökulmasta. Yleisten kirjastojen yhteiset, keskitetyt verkkopalvelut on esitetty osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ . Parhaan kuvan saat asiasta, kun itse tarkastelet sivuja. Eräs yleisten kirjastojen tärkeä palvelumuoto on jäsennellä tietoverkoissa olevaa materiaalia ja helpottaa sen löytämistä. Sivuilla on erikseen otettu esim lapset huomioon. Tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen tiedonhaussa ja...
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Uskomuksen alkuperä ei selvinnyt eikä sille löydy tukea tieteestä. Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi palaa maksassa tietyllä tasaisella tahdilla. Alkoholi on poistunut verestä, kun maksa on polttanut sen. Palamisnopeudessa on paljon yksilökohtaista vaihtelua. Veren alkoholipitoisuus pienenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa. Usein käytetyn arvion mukaan alkoholia palaa 0,1 grammaa tunnissa kehon painokiloa kohti.
Lisää tietoa alkoholihumalasta löytyy mm. tästä Terveyskirjaston verkkoartikkelista: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia - Terveyskirjasto
