Shakin sääntöjen mukaan pelaaja ei voi tehdä siirtoa, jonka seurauksena hänen kuninkaansa jää tai joutuu tilanteeseen, jossa se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama. Koska kuninkaat uhkaavat kaikkia niitä ympäröiviä ruutuja, ei ole mahdollista, että yksi kuningas siirtyisi toisen viereen.
Lähde: Shakin säännöt 2018, Suomen shakkiliitto (3.8.1., 3.9.2.) https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-säännöt-2018.pdf
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Kysymäsi kansanlaulu on suomennettu nimellä Kuu kun yllä vartioitsee. Tekstin käännöksestä vastaa Aale Tynni.
Käännös löytyy ainakin nuottijulkaisusta Rouva Satakieli (WSOY 1985), joka sisältää käännöksiä keski- ja eteläeurooppalaisista kansalauluista. Teoksesta löytyvät suomen- ja alkukieliset sanat, melodia ja sointumerkit.
Lappalainen, Kristiina: Yläasteelta eteenpäin löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjastosta. Jos haluat saada sen kaukolainaksi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon.
Kirjastoista löytyy runsaasti tietoa oppilaanohjauksesta, oppilashuollosta, koulutusvalinnoista, nuorten syrjäytymisuhasta. Kannattaa tulla paikan päälle kirjastoon katsomaan kirjoja hyllystä, tarvittaessa neuvonnasta saa apua.
Tässä muutama kirja:
-Tilus Pirjo: Pelistä pois? Huolehtivan koulun haaste
- Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun
- Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa
- Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään...
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden varattavissa olevia Asko-asiakastietokoneita, joissa vanhemmissa koneissa saattaa olla vielä käytettävissä diskettiasema. Näistä koneista ei kuitenkaan ole listaa Asta-varausjärjestelmessänne https://varaus.lib.hel.fi/. Ennen kuin varaat tietokoneen varmista kirjastosta, missä koneessa on diskettiasema. Esim. Itäkeskuksen kirjastossa koneissa 8-15 on diskettiasema. Diskettiasemia ei kuitenkaan huolleta, eikä niitä vaihdeta uusiin, jos ne ovat rikkoutuneet. Kirjasto ei voi siis taata, että koneessa on toimiva diskettiasema. Jos diskettiasema toimii, pitäisi myös onnistua tiedostojen siirto USB-tikulle.
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Varsinaisesti ekoteologiaan liittyvää aluesuunnittelua koskevia viitteitä ei löydy tietokannoista. Olethan jo tutustunut sinulle aiemmin haettuihin ekoteologiaa koskeviin tiedonlähteisiin (artikkelit, kirjat ja verkkosivut)? Kannattaa selata läpi artikkelien ja kirjojen lähdeluettelot, niistä löytyy usein hyödyllistä jatkomateriaalia.
Suosittelisin myös käyntiä lähikirjastossa. Kaikissa Helsingin kirjastoissa on mahdollisuus tehdä asiakastyöasemilla hakuja tieteellisten kirjastojen tietokannasta Lindasta sekä tieteellisten artikkeleiden tietokannasta Artosta. Opinnäytetyön valmistelu vaatii yleensäkin suuren määrän viitteiden läpikäymistä, ja se on helpompaa (ja hyödyllisempää) kun pääset itse selaamaan tietokantoja. Samalla voit...
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,...
Suomen yleisten kirjastojen osoitetiedot löytyvät mm. Kirjastot.fi etusivulta kohdasta Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://www.kirjastot.fi/ . Joudut keräämään osoitteet erikseen jokaisesta kunnasta, sillä yhteistä osoitelistaa kaikista kirjastoista ei ole olemassa (ainakaan toistaiseksi kirjastot eivät ole halunneet, että sellainen lista olisi vapaasti saatavissa netissä, varsinkaan sähköpostilista). Voit keräillä osoitteet myös lääneittäin osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx , mutta sekin on melko vaivalloista.
Vuosittain ilmestyvästä paperisesta Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen osoite- ym. yhteystiedot, sitä voit selata ja kopioida käsikirjastokappaleena liki kaikissa kirjastoissa tai voit...
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
