Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Tässä joitakin kokemuksia omaishoitajuudesta:
TEKIJÄ Kiuru, Sakari
TEOS Sairauden satuttaessa : tulkintoja ja tuntemuksia / Sakari Kiuru
JULKTIEDOT Helsinki : Edita, 2005 (Edita Prima)
TEKIJÄ Gynther, Irma
TEOS Jymy-serkku / Irma Gynther
JULKTIEDOT [Tampere] : Mediapinta, 2009
TEOS Rakas velvollisuus : omaishoitajan arjen haasteet / toimittanut Päivi Lipponen ; [kirjoittajat: Anneli Anttonen ... et al.]
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjapaja, 2008 (Hämeenlinna : Karisto)
TEKIJÄ Metteri, Anna
TEOS Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset / Anna Metteri ; [julkaisija:] Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.
Tänä vuonna julkaistaan vielä tämä muistelma omaishoidosta:
TEKIJÄ Kanto, Anneli
TEOS Pala palalta pois :...
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Valaistusta kysymykseesi saat esimerkiksi kirjasta Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa, Kuopion yliopisto 1995. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta.
Helsingin Sanomat on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita. Niihin voit tutustua pääkirjaston uutisalueella. Viron lapsista ja perheistä on kirjoitettu ainakin suraavissa Helsingin Sanomien numeroissa: 8.2.97 Virolaislapsia opetetaan omalla äidinkielellä, 22.3.98 Virossa lasta ei paimenna kännykkä vaan laki, 5.9.98 Lapsipornon uskotaan lisääntyneen hälyttäväsi Itämeren maissa, 29.6.99 Rahapula uhkaa Viron kansan terveyttä, 10.12.99 Työelämä vaikeuttaa virolaisnaisten äitiyttä, 17.1.2000 Viron katulapset kuvasivat elämäänsä. Lisäksi Aleksi-...
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto...
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta voi käyttää kirjastoon hankittuja e-kirjoja eli sähköisessä muodossa olevia kirjoja, jotka ladataan omalle tietokoneelle. Tietoa e-kirjoista täältä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Jokaisella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä joukko tietokantoja, joita kirjastojen asiakaspäätteillä pääsee käyttämään. Esim. Elektraa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston asiakaspäätteillä, ei kotoa käsin. Mm. Psykologia-lehti on Elektran kautta luettavissa. Tässä luettelot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen käytössä olevista tietokannoista, joista osa siis on vapaasti netin kautta kenen tahansa käytettävissä ja osa...
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Ukko-Pekaksi kutsutun Hr1-veturin hiilen kulutus on linja-ajossa noin 1 200 kiloa sadalla kilometrillä. Höyryveturin kattilassa höyryyntyy noin 7 kg vettä jokaista tulipesässä poltettua kivihiilikiloa kohti, joten matkalla kuluu painoltaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin polttoainetta. Hr1-veturissa oli tilaa polttoaineelle 16,0 m³ ja vesitila oli kooltaan 27,0 m³.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Myytävänä Ukko-Pekka | https://yle.fi/uutiset/3-5508302
Keksintöjen kirja. 2, Tiet ja maakulkuneuvot
Eljas Pölhö & Pekka Honkanen, Höyryveturit valtionrautateillä
Kari Siimes, Suomen höyryveturit
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille.
Kuvaston taiteilijaluettelo https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo
Kuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
