Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Peterin Kohtalon ruusu -niminen CD-levy löytyy vain parista kirjastosta Suomessa. Se on mahdollista saada kyllä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Voit tarkistaa levyn tiedot esim. Ylen äänitetietokannasta: www.fono.fi. tangot
Esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastoista:
Rosencreutz, Christian: Hermeettinen romanssi eli Christian Rosencreutzin kemialliset häät anno 1492.
Kulttuurien kiehtova historia : Idän ja lännen viisautta.
Pahan tiedon puu: väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen / toim. Meri Heinonen & Janne Tunturi.
Hildegard, Bingeniläinen: Hildegard Bingeniläinen: Hengähdä minussa, vihanta Henki
Drury Neville: Magic and witchcraft: from shamanism to technopagans
Science and the secrets of nature: books in secrets in medieaval and early modern culture/Eamon, William
The occult : the ultimate book for those who would walk with the gods/Wilson, Colin
The Mystic Mind: the Psychology of Medieval Mystics and Ascetics/Bachrach,...
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Vastaus kysymykseesi löytyy julkaisusta Korkealla työskentely pelastustoimessa (A:72, 2005), joka on julkaistu Sisäasiainministeriön Pelastusosaston julkaisusarjassa A. Julkaisu on saatavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/data/normit/24719-korkealla_tyoskentely.pdf.
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ selviää, että kirjan Kasvuvuosien psyykkinen kehitys on julkaissut Suomen kaupunkiliitto vuonna 1980. Kirjasta on otettu uusi tarkistettu painos vuonna 1981. Suomen kaupunkiliittoa ei enää ole. Sen tehtäviä jatkaa Suomen kuntaliitto, josta kerrottiin ettei heiltä ole enää saatavissa vanhoja, Suomen kaupunkiliiton julkaisuja. Kirjaa on siis saatavissa kirjastoista, saatavuustiedot selviävät myös Plussa-tietokannasta. Jos kirja on kurssikirja, tuskin sitä on kirjastojen poistomyynnissä ainakaan hyväkuntoisena. Keskitetysti ei ole saatavissa tietoa myynnissä olevista poistokirjoista; asiaa pitäisi tiedustella jokaisesta kirjastosta erikseen. Helsingin...
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä....
Alavuden kaupunginkirjastosta löytyy useita rakkauslauluja sisältäviä cd-levyjä ja nuotteja. Esimerkkeinä alla olevat cd-levyt ja nuotit.
Niin paljon kuuluu rakkauteen [Äänite] : 40 laulua rakkaudesta, onnesta ja kaipuusta
Rakkautta ja piikkilankaa [Äänite] : lauluja rakastamisesta ... ja sen vaikeudesta
Kauneimmat rakkauslaulut [Nuottijulkaisu] : sata laulua rakkaudesta
LOVE [Nuottijulkaisu] : Kun katsoit minuun
Kirjaston neuvonnasta voi kysyä lisää.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan...
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
Kyseessä on Hannele Viitasen säveltämä ja sanoittama lastenlaulu Junan ääni. Laulu on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä Kateellinen etananpoika : Rytmiviikarin TA (Fuga 2000). Sanat ja nuotti sisältyvät mm. Géza Szilvayn kirjaan Rytmiviikarin TA (Tammi, 1990).
https://finna.fi
Kuolemantuomio oli Suomessa yleinen tuomio Ruotsin vallan ajan loppuun asti. Kuolemantuomion perusteena saattoi olla henkirikos, varkaus, noituus, epäjumalan palvonta, jumalanpilkka tai seksuaalirikos. Kuolemantuomioita on annettu aviorikoksen, miesten välisen seksin tai salavuoteuden perusteella. Maailma oli toisenlainen, vankiloita ei ollut. Vankilarangaistus tuli lakiin vasta 1700-luvulla. Siksi rangaistusvaihtoehdot olivat käytännössä sakot, kuolemantuomio tai häpeärangaistus. Autonomian aikana kuolemanrangaistuksista käytännössä luovuttiin vaikka se vielä laissa olikin. Viimeisin rauhanaikainen teloitus Suomessa tapahtui vuonna 1825. Tämän jälkeen kuolemantuomiot korvattiin käytännössä korkotuksilla Siperiaan. ...
