Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Vanhoja pääsykoekysymyksiä saat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta Jyrängontie 2, 00014 Helsingin yliopisto, opintoasiainpäällikkö puh. nro 09-191 50061 sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintakoe-sivulta http://www.helsinki.fi/ml/tdk/valintakokeet/
Maantieteen opiskelijat ry:n sivuilta löydät lisää tietoa valintakokeista ja maantieteen opiskelusta: http://www.helsinki.fi/jarj/mao/opiskelu/abi-info.shtml
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Ford Model A -kirjoja ei valitettavasti löytynyt kirjastojen kokoelmista, mutta Alfamerin luettelossa www.alfamer.fi on useita teoksia Model A:sta, esim. James Schild : Ford Model A Original, josta mainitaan että se on hyvin kuvitettu entisöintiopas. Kirjan sisällöstä ja sopivan kirjan valinnasta kannattaa kysyä Alfameriltä puh 09-7742810.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Olen selvitellyt kysymystäsi vanhojen lakikokoelmien avulla. Kirjastollamme on Suomen Suuriruhtimaanmaan Asetus-Kokous, joka alkoi ilmestyä 1860. Se sisältää uudet lait ja vanhojen lakien muutokset. Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan vanhoja sen enempää kuin uusiakaan lakeja, mutta esitän pykäliä, joista mielestäni voisi olla hyötyä. Lääkäreitä koskevista laeista en löytänyt sopivaa kohtaa. Sen sijaan kyseistä lääkäriä voitaisiin ehkä uhata naisrauhan rikkomista koskevalla pykälällä – sikäli kuin romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen vuotta 1889. Kun Suomi liitettiin Venäjään, voimaan jäi vuoden 1734 rikoslaki. Se sisältyy kirjaan ”Ruotzin Waldacunnan laki”, jonka on julkaissut WSOY 1984. Tämä rikoslaki (varsinaiselta...
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Kyseinen satu on varmaankin Aisopoksen Paimenpoika ja susi. Helmet-tietokannasta löytyy kuvakirjoja haulla "valehtelu ja kuvakirjat".
Esim Wilhelm Hansin Valheella on lyhyet jäljet. Myös seuraavissa kirjoissa käsitellään mm. valehtelua: Pinokkio, Keisarin uudet vaatteet ja Hannele Huovin Taikaruukku.
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin.
Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia.
Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa.
Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
