Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-...
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Kysymyksessä mainitulla tavalla näyteltyjä ja animoituja osuuksia yhdistävistä elokuvista aiheensa puolesta vahvin ehdokas etsityksi lastenelokuvaksi on Lionel Jeffriesin ohjaama Veden lapset (The water babies) vuodelta 1978, jossa elokuvan keskellä olevaa vedenalaiseen maailmaan sijoittuvaa piirrettyä osiota "kehystävät" alun ja lopun näyttelijöin toteutetut jaksot.
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Hakuteos Something about the author vol.110 (2000) (ss.126-131) kertoo .seuraavaa:Yhdysvalloissa asuva kirjailija Marilyn Kaye /huom myös kirjailijanimi Shannon Blair (s.1949) aloitti Replica-sarjan vuonna 1998 kirjalla Amy, numero seitsemän. Sarja kertoo koulutytöstä, joka on kloonattu palvelemaan hallituksen salaisia tarkoituksia. Amy-kirja herätti heti huomiota, koska se oli uudentyyppinen viihteellinen nuortenkirja, jonka juoneen lukija jää helposti kiinni. Marilyn Kaye on itse sanonut, että tunteet ja ihmisten reaktiot ovat aina kirjojen pohjana. Hakuteoksessa todetaan myös, Kaye pistää Replica-sarjassa teini-ikäset mielenkiintoisiin tilanteisiin, joissa heidän luonteensa punnitaan.
Replica-sarjasta ei ole kovin paljon tietoa...
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
