Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Hauskoista ja riittävän helpoista kirjoista on hyvä opiskella kieltä. Tällaisia voisivat olla sarjakuvat, dekkarit, lastenkirjat tai vaikkapa keittokirjat. Oppimista helpottaa myös se, että lukee vieraalla kielellä kirjan, jonka on lukenut jo aiemmin suomeksi. Englanninkielisiä elokuvia ja äänikirjoja (vaikkapa lastenaineistoa) kannattaa myös käyttää kielen harjoitteluun. Easy readers –kirjat ovat helppoa englantia. Moniin kuuluu kirjan lisäksi myös cd. Kaikkea tätä aineistoa saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla luettelo aikuisten englanninkielisistä Easy reader –kirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Seasy%20readers__Ff%3Afacetc…
Kielikursseista voisit kokeilla esimerkiksi Stepping Stones 1 (tekijät Liisa Huhtala-Halme,...
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Tiedustelin asiaa Salon seurakunnasta:
Halikossa on tapana soittaa kesäaikana ns. aamu- ja ehtookellot (kello 7 ja 19).
Papinkellot soitetaan Halikossa kello 9.45. Ajatuksena tässä soitossa on ollut muistuttaa joko vielä kirkon viereisessä pappilassa viipyilevää tai kirkkovieraiden kanssa keskustelemaan jäänyttä pappia jumalanpalveluksen viettoon valmistautumisen aloittamisesta. Vähän ennen kello kymmentä soitetaan niin sanottu sisäänsoitto muistutukseksi kirkonmäellä olevalle kirkkokansalle jumalanpalveluksen alkamisesta.
Kuolinkellot soitetaan Halikossa omaisten niin toivoessa kello 11.00. Lisäksi on tapana, että kelloja soitetaan vainajaa ruumishuoneelle saatettaessa. Tämä tapahtuu nykyisin kauko-ohjauksella ruumissaaton saapuessa...
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset...
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Verkosta löytyvät todella ajantasaiset ja kattavat luokitusjärjestelmät, osoittees tässä:
Verkko YKL Yleisen kirjastojen luokitusjärjestelmän verkkoversio http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Vesa - verkkosanasto, jossa on YSA yleinen suomalainen asiasanasto on apuväline sekä painetun että elektronisen aineiston asiasanoitukseen ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun. http://vesa.lib.helsinki.fi/
Muuta verkkoaineiston ja painetun aineiston luettelointiin jä järjestämiseen liittyvää mm. enlanninkielinen luokitus http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?HID=1008
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Hyvää tietoa Enid Blytonista löytyy Mervi Kosken kirjasta
Ulkomaisia nuortenklassikoita(julk. BTJ Kirjastopalvelu).
Kirja löytyy useimmista kirjastoista.
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Voisi olla, että kysymyksessä on joku uskonnollinen johtaja. Amerikansuomalaisten sieluistahan taistelivat työväenliike ja kirkot. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla pastori Antti Könönen (synt. Jaakkimassa 24.5.1876, kuollut 7.5.1953). Vuoden 1953 teologimatrikkelin mukaan tämä oli suorittanut pappistutkinnon Suomi-opiston teologisessa seminaarissa 1912 ja hänet oli vihitty papiksi 29.2.1912. Teologian maisterin tutkinnon hän oli suorittanut v. 1926 Augustana-yliopistossa, tohtorin tukinnon samassa paikassa 1931. Edellä mainitut oppilaitokset olivat Yhdysvalloissa, missä Könönen palveli pappina eri seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisoikeudet Könönen oli saanut v. 1931 ja oli ainakin v. 1933 ollut virassa Helsingissä....
