Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
Pauli Kaikkosen teosten lisäksi Turun kaupunginkirjstosta ei löytynyt oppimateriaalitutkimuksesta muuta materiaalia.
Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta löytyivät asiasanoilla oppimateriaali, oppikirjat ja kulttuuri
mm. Saila Karlsson: Kuvat kertovat kulttuurista: kuvituksen keinot ja kulttuuripiirteet saksan kielen oppikirjoissa (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, pro gradu 2003), Lassila, Pirjo: Maan- ja kulttuurintuntemus ala-asteen englannin kielen oppikirjoissa (Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, pro gradu 1994) ja Kalle Karjala: Neulanreiästä panoramaksi: Ruotsin kulttuurikuvan ainekset eräissä keskikoulun ja B-ruotsin vuosina 1961-2002 painetuissa oppikirjoissa
(...
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita kirjoja vuosien 1981-1983 ensimmäisissä numeroissaan. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. Lehtiä voi käydä lukemassa vaikkapa Jyväskylän kaupunginkirjaston lukusalissa kolmannessa kerroksessa.
Kirjakauppaliitosta
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=71) kerrottiin, että kirjaa myydyimmistä kirjoista ei ole, mutta tilastoja on. Liiton sivujen kautta (Tilastotieoa) näkee luettelot vuosien 2001 - 2004 myydyimmistä kirjoista. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin.
Näitä vuosia vanhemmat tilastot ovat Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä. Valitettavasti liitto on lomalla...
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kuunnelma M/S MALMI, VANHA HYVÄKUNTOINEN LAIVA vuodelta 1988 löytyy Lahden ja Oulun kaupunginkirjastosta. Sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa.
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Manna-nimellä ei ole omaa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Manna on alkuaan miehennimien Immanuelin ja Maunon kutsumamuoto, mutta sitä on alettu antaa nimeksi ensisijaisesti tytöille.
Ehkä Mannat voisivat viettää nimipäiviään Amandan, Mandan ja Mantan nimipäivänä 26.10.
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten...
Piti tutkia vähän nettiä ja yrittää löytää "vertaissuosittelijoita"
Lukemista voisi löytää mm. Kirjavinkeistä https://www.kirjavinkit.fi/hakemisto/
Hakemistossa kirjat on jaettu eri aihealueiden mukaan esim. dekkareihin, klassikoihin, rakkauteen ja seikkailuihin.
Kirjakone https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/lukemista-vailla-anna-kirjakoneen-auttaa
on kirjojen suosittelupalvelu, jossa ensin kuvataan mihin lukemista halutaan esim. Bussiin, viikonlopuksi tai koko elämän ajaksi.
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/ vinkkejä esittelevät sekä ammatti- että amatööri-lukijat.
Viisikymppisenä kirjastotätinä pidän mm. Lars Keplerin, Reijo Mäen, Maj Sjöwall & Per Wahlöö, Peter Jamesin ja Åsa...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Anni Swanin saduista on tehty väitöskirja: Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli, 2008. Elämäkerta hänestä on vuodelta 1958, Lehtonen, Maija: Anni Swan.
Lyhyesti Anni Swanista on esim. seuraavissa.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 1
- Herajärvi, Sinikka: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- Lastenkirja aikansa kuvastimena
Teoksessa Katsomuksen ihanuus : kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista on Maija Lehtosen artikkeli Anni Swan - symbolisti (s. 27-40).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkkikokoelmasta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=5d5c9e58-2a28-488f-a174… löytyi linkki Lappeenrannan kirjaston sivulle http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 .
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi myös useita Anni...
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
