Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Tuotteistuksesta on olemassa melko runsaasti kirjallisuutta. Useimmat teokset keskittyvät jonkin tietyn alan, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, matkailun tai kulttuurin tuotteistukseen. Poimin tähän pari tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, joissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla.
Lehtinen, Uolevi
Asiantuntijapalvelut : tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, 2005. - 282 s.
Asiasanat: asiantuntijaorganisaatiot : palvelut ; asiantuntijat : palvelut ; yritystoiminta ; tuotteistus : asiantuntijaorganisaatiot ; markkinointi : yritykset
Tuominen, Anniina
Projektituotteistajan opas, 2005. - 84 s.
Asiasanat: tuotteistus : innovaatiot, sosiaaliset innovaatiot, ideointi, hyvät käytännöt, levitys : innovaatiot, markkinointi,...
Voit hakea nuottia muista kirjastoista Frank-monihaulla sivulta: http://monihaku.kirjastot.fi/ Valitse täältä maakuntakirjastot ja hae nuotin nimen mukaan nimekehaulla. Nuotti löytyy Tampereen ja Kuopion maakuntakirjastoista. Voit saada nuotin kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista voi etsiä turkin kielen opiskelumateriaalia Ratamo-verkkokirjastosta http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/ . Kirjoittamalla hakusanoiksi asiasanat "turkin kieli" ja "kielikurssit", tulokseksi saadaan 12 viitettä. Tässä muutama esimerkki:
Turkish phrase book & CD. Glasgow: HarperCollins, 2005. Kirja + cd-levy.
Pollard, David: Turkish. London : Hodder Headline, 2003. Kirja + cd-levy
Opi turkkia: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi. Helsinki : Plan 1, 1999. 1 Cd-rom-levy.
Kirjakaupoista voi myös tiedustella näitä oppimateriaaleja.
Turkin kielen opiskelumahdollisuuksia voi tiedustella esim. paikallisesta kansalaisopistosta, ks. http://www.hyvinkaankansalaisopisto.net/ .
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
24.1. syntyneitä kirjailijoita ovat ainakin Kersti Bergroth (vuomma 1886, kirjoitti nimellä Mary Marck), Vicky Baum (vuonna 1888), Matti Kurikka (vuonna 1863) ja E. T. A. Hoffman (vuonna 1776). Myös muistelmia kirjoittanut Lasse Pöysti on syntynyt 24.1. (vuonna 1927). Tiedot löytyvät eri vuosien Kirjastokalentereista ja Liutan, Meriluodon ja Ropposen kirjasta Kirjanäyttelyt kirjastossa - pieni ideakirja.
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
Etsitty kirja lienee Kapteeni Teräksen [Jalmari Kara] Suur-isänmaa : romaani menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (Kirja, 1918).
Romaanissa Pietarin hävitys tapahtuu pian syyskuun alussa 1946 tapahtuneen kaupungin valtauksen jälkeen. Sodanjulistus Venäjälle on annettu muutamaa kuukautta aikaisemmin.
"Kun [kaupungin] tyhjennystyö vihdoin oli suoritettu, kokoontui puoli kilometriä pitkän amiraali-palatsin edustalle 200 voimavaunua, joilla oli lastina öljyllä täytettyjä sytytyspommeja. Samaan aikaan kuljetettiin se suunnaton tykistö, joka kaupungista oli saatu, niin edullisille ampumapaikoille kuin mahdollista ja niiden lähettyville tuotiin kokonaisia granaattivuoria."
"Sitten annettiin painetut ohjesäännöt autoille ja ne lähtivät...
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös...
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Osituksesta kerrotaan lyhyesti kaksiosaisessa kirjassa Kodin lakitieto (WSOY, 1999). Osassa 2 on asiakirjamalleja, ja siitä löytyy muutamia malliesimerkkejä osituksen teosta. Osituksesta on esimerkkejä myös kirjassa nimeltä Asiakirjamalleja (Lakimiesliiton kustannus). Tästä kirjasta on useita painoksia, uusin vuodelta 1998.
Osituksesta kerrotaan enemmän esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus 1. Lakimiesliiton kustannus, 1999.
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas. Lakimiesliiton kustannus, 2000.
Aarnio, Aulis: Avioliitto, perintö ja testamentti. Lakimiesliiton kustannus, 1994.
Pettilä, Ulla: Eron vaiheet. Tietosanoma, 1999.
Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Lahden kaupunginkirjaston Riimi-...
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
