Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
Autoteollisuus on tuonut markkinoille yhä kehittyneempiä turvalaitteita, jotka toimivat korin muodonmuutoskäyttäymisen mukaan. Turvalaitteiston ohjainlaitteen tehtävänä on ohjata laukaisupulssit turvatyynyihin ja turvavöiden esikiristimiin törmäystilanteessa.
"Törmäystilanteen aikana auton turvajärjestelmän ohjainlaite mittaa korin hidastuvuutta ohjainlaitteessa ja korin etuosassa olevan tunnistimen avulla. Laskennassa arvioidaan, vaatiiko törmäyspulssien voimakkuus turvatyynyjen käyttöä" (Kangastupa, Timo: Kori- ja alustaelektoroniikka, 2005)
Käytännössä siis turvatyynyjen laukeaminen ilman törmäystä on hyvin epätodennököistä. Nykyiset järjestelmät mittaavat tarkkaan turvatyynyjen käytön tarpeen. Kun turvatyyny on kerran lauennut, se...
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Lainattavien esineiden listaa ei ole yksiselitteisesti yhdessä paikassa, ja valikoima vaihtelee hieman mm. koronatilanteesta riippuen. Tässä on koottuna listaa Turun kirjastojen lainattavista esineistä - vastauksen lopussa on ohjeet esineiden löytämiseen muista kirjastoista.
Videopelit (K-18-pelit pääkirjaston musiikkiosastolla, nuoremmille sopivat nuortenosasto Stoorissa)
Lautapelit (musiikkiosastolla) https://www.turku.fi/lainattavat-lautapelit
Soittimet, viritysmittarit (musiikkiosastolla) (+soittohuone) https://www.turku.fi/lainattavat-soittimet-ja-soittohuone
Kausikortit (pääkirjaston vastaanotto, lähikirjastot) https://www.turku.fi/lainattavat-kausikortit
Energiamittarit (pääkirjaston tieto-osasto, Ilpoinen, Nummi...
Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Tietoja kirjastoissa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä löytyy Kirjastot.fi -sivuilta. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastojarjestelmat.aspx on haku, jolla voit hakea tietoa kirjaston, kunnan, kirjastojärjestelmän tai maakuntakirjastoalueen mukaan. Linkit eri kirjastojärjestelmien kotisivuille löytyvät linkistä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat .
Uusinta tietoa saat varmimmin kunkin järjestelmäntuottajan sivuilta ja/tai yhteyshenkilöiltä.
Jarmo Saartin toimittama julkaisu Kirjastojärjestelmän hankkijan opas on vuodelta 2002, joten se lienee jo tiedoiltaan osittain vanhentunut. Tilastotietoja yleisistä kirjastoista löytyy opetusministeriöstä: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/...
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyi kaksi nokkahuiluopasta:
Paulin-Hämäläinen, Päivi : Pieni puhaltaja. WSOY, 2003
Cederlöf, Egil : Me soitamme nokkahuilua [Alttohuilukoulu]. Fazer, 1981
Muista Pirkanmaan kirjastoista - varsinkin Tampereen kaupunginkirjastosta - löytyy lukuisia muita oppaita. Löydät ne Piki-verkkokirjastosta käyttämällä asiasanoja nokkahuilu ja soitonoppaat.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
PIKI-verkkokirjastossa voi seutuvaraus-toiminnon kautta varata missä tahansa PIKI-kirjastossa hyllyssä olevaa aineistoa kuljetettavaksi toiseen PIKI-kirjastoon. Seutuvarauksen maksu on 2 €/varaus.
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Kyseessä ollut termi saattaisi olla intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Sillä tarkoitetaan tekstissä esiintyvää viittausta johonkin toiseen tekstiin. Laajan tekstikäsityksen kautta ajateltuna ”teksti” voi tarkoittaa todellista ihmistä, taulua tai vaikkapa ideologiaa eikä pelkästään kirjoitusta. Intertekstuaalinen viittaus saattaa olla varsin selkeä, kuten vaikkapa Sherlock Holmesin nimen mainitseminen jossakin rikoskirjassa, tai paljon hankalammin huomattava, kuten jonkin tietyn kirjoja yhdistävän tilanteen esiintyminen, esimerkiksi arsenikilla tehty murha.
Intertekstuaalisuutta on määritelty hyvin monilla eri tavoilla ja monista eri lähtökohdista sekä luokiteltu hyvinkin hienovaraisesti, mutta niitä ei voi oikein kattavasti selostaa...
Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista:
Jatkosodan historia, Osa 6. (1994)
Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991)
Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
Kyselin kollegoilta kansallisella tasolla. Kaikki ehdottivat kaivatuiksi kirjoiksi Myry-kuvakirjasarjaa:
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. Helsingissä : Otava, 1961. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. - 2. p., Helsingissä : Otava, 1982. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN 951-1-07058-4 sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
1. p. 1961.
HOBAN, Russell: Myry saa pikkusiskon / Russell Hoban ; kuv. Lillian Hoban ; [amer. alkuteoksesta suom. Pirkko Harainen]. Helsingissä : Otava, 1984. - 31, [1] s. : kuv...
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Tässä Internet-osoitteita:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
http://www.otava.fi/kirjailijat/tuija_lehtinen/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Myös näistä kirjoista löytyy lisätietoa:
-Kotimaisia nykykertojia
-Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
