Todennäköisesti kirja on Ahlberg, Janet: Onnea matkaan! Surullinen tarina, jossa on onnellinen loppu.
Kirja löytyy HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1129322~S9*fin
Etsitty elokuva saattaisi olla Lasse Naukkarisen ohjaama ja Yleisradion Televisioteatterin tuottama 51-minuuttinen televisioelokuva Hääyö myytävänä (1978): "Sulhanen on myynyt häidensä oikeudet roskalehdistölle, ja juhlien tiimellyksessä asia alkaa valjeta myös morsiamelle ja häävieraille."
http://www.elonet.fi/title/ek4brl/tekija
Kappale "Kaukana laaksossa" sisältyy äänitteeseen "Muistin lapsuuskevättäni / vuosisadan vaihteen lastenlauluja tallentanut ja koonnut Martta Kuikka" (1988). Äänitettä (c-kasetti) löytyy yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Voit tiedustella mahdollisuutta tilata äänite kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Äänitteen tarkemmat julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Muistin+lapsuuskev%C3%A4tt…
Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
On ikävää, että kirjastokäynnit hankaloituvat koirien vuoksi. Kysymys on vaikea. Koirien salliminen hankaloittaa allergikkojen elämää, sekä asiakkaiden että henkilökunnan. Toisaalta taas koiran jättäminen kirjaston ulkopuolelle voi hankalaa, joskus jopa vaarallista. Tämän vuoksi Helsingin kirjastot ovat päätyneet kysymyksessä erilaisiin ratkaisuihin. Allergikoille turvallisia kirjastoja (lemmikkieläinten tuonti kielletty) ovat Helsingin kirjastoista esimerkiksi Itäkeskuksen, Kannelmäen, Laajasalon, Pasilan ja Vuosaaren kirjastot. Myöskään kirjastoautoihin ei koirien tuonti ole sallittu. Asian voi tarkistaa Helmetistä etukäteen. Helmetin Kirjastot ja palvelut -hakusivulta voi etsiä kirjastot, jossa koirat on sallittu. Muissa kirjastoissa...
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive...
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Jos kyseessä on tämä Youtubestakin löytyvä mainos, siinä soi taustalla Starship-yhtyeen kappale nimeltä Nothing Can Stop Us Now. Yhtyeen laulusolistit olivat tuolloin Mickey Thomas ja Grace Slick. Molemmat ovat äänessä tässä laulussa.
