Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://finna.fi ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://finna.fi ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti on muuttunut. Siirtyminen uuteen formaattiin...
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista...
Jos kirja löytyy HelMet-kirjastojen alueelta toisen järjestelmään kuuluvan kirjaston valikoimista, kirjan voi varata lähimpään HelMet-kirjastoon osoitteessa http://www.helmet.fi/.
Jos taas kirjasto, jossa kirja on, ei kuulu samaan kirjastojärjestelmään kuin oma kirjasto, on kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on mennä kirjastoon, jossa kirja on, ja hankkia sen kirjastojärjestelmän kirjastokortti. Kunnassa ei tarvitse asua saadakseen kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta. HelMet-alueella kaukolainan edellytys on, ettei kirjaa löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, tieteelliset kirjastot mukaan lukien. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Adrian Gilbertin teosta Sniper ei ole suomennettu. Vasili Zaitsevin roolihahmo on pääosassa Jean-Jacques Annaudin ohjaamassa Stalingradin taisteluista elokuvassa Enemy at the Gates (Vihollinen porteilla 2001), joka perustuu William Craigin kirjaan Enemy at the Gates : the battle for Stalingrad ja Derek Lambertin teokseen Vendetta (ei ole suomennettu). Internet-lähteiden mukaan Zaitsevista kerrotaan Anthony Beevorin suomennetussa teoksessa Stalingrad (2000). Muita suomennettuja Stalingradin taisteluista kertovia kirjoja ovat mm.
Tsuikov, Vasili : Tien alku - Stalingrad. 1964
Schröter, Heinz : Viimeiseen patruunaan. 1961.
Plivier, Theodor : Stalingrad : romaani. 1053.
Tosin ei ole tiedossa missä määrin näissä Vasili Zaitsevia käsitellään. Em...
Nimimerkillä Faster Ullas farbror kirjoitti Jakob Fredrik Lagervall (1787-1865). Jotain tietoa hänestä löytyy muun muassa Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963. Hajanaista tietoa hänen kirjallisesta tuotannostaan löytyy netistä hakusanalla "J. F. Lagervall". Hänen nimissään on muun muassa ensimmäinen yritys Shakespearen suomentamisesta. Hän kirjoitti 1830-luvulla Macbethin pohjalta Kurkijoen hävitys-nimisen näytelmän.
Tässä vielä kaksi Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-tietokannasta löytynyttä artikkeliviitettä :
Joensuun seudun merkkihenkilöitä: Kirjailija Jaakko Fredrik Lagervall
Kontiolahdelta.
Paakkanen, Pertti
Karjalan maa, /01.12.1974
Vanhoja karjalaisia kirjailijoita. Jaakko Fredrik Lagervall.
Härkönen, Iivo...
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolta löytyy melko paljon aiheeseen liittyvää - osa tosin on tällä hetkellä lainassa. Mainitsen tässä vain muutamia
uudehkoja kirjoja ja äänitteitä:
Ambjörnsen, Roald: Kukkuluuruu ja muita muskari-ikäisten lempilauluja ja leikkejä.
Karppinen, Seija: Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.
Kivelä-Taskinen, Elina: Rytmikylpy. (kirja & CD)
Lapsi ja taide: puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Toim. Tuula Tarkkonen & Pirkko Sassi.
Liiv, Diana: Pianotarina Neljä hyvää haltijatarta. (kirja & CD)
Musahoksaamo: pedagoginen musiikkiohjelmasarja eskari-ikäisille ja vanhemmillekin. (CD)
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Tule kirjan kanssa kirjastoon! Kirja tulisi korvata kirjastolle - HelMet-kirjastojen periaatteet on esitetty HelMet -palvelusivun kohdassa Info > Asiakkaana kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Vantaan kaupunginkirjasto ottaa mieluiten korvauksena uuden kappaleen teosta, jos vahingoittunut teos on ollut Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Voit mielellään myös soittaa kirjastoon, niin kirjasto selvittää asiaa ja voi vaikka neuvoa korvaavan kirjan hankintapaikkoja.
Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin.
Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia.
Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa.
Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko.
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Etsit varmaankin Sheldon B.Koppin kirjaa Jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet!: psykoterapeuttinen pyhiinvaellus, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2004. Alkuteos (If You Meet The Buddha on the Road, Kill Him!) on ilmestynyt jo vuonna 1972.
Kirja on hankittu ainakin isojen kaupunkien kirjastoihin. Kysy kotikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta, jos kirjaa ei löydy omasta kunnastasi.
