Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Hiirten jouluaatto -laulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 24 sekä peruskoulun oppikirjaan Soi : 3-4 (toim. Sami-Jussi Ruodemäki et al., WSOY, 2008).
https://finna.fi/Record/piki.4197432
https://finna.fi/Record/piki.857564
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanat tarkoittavat samaa asiaa: yrityksen ja asiakkaan, työnjohdon ja henkilöstön tms. välisiä yhteyksiä hoitava henkilö.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteyshenkil%C3%B6?source=sugg…
Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta.
"Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä."
"Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos...
Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,...
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Lappalainen, Kristiina: Yläasteelta eteenpäin löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjastosta. Jos haluat saada sen kaukolainaksi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon.
Kirjastoista löytyy runsaasti tietoa oppilaanohjauksesta, oppilashuollosta, koulutusvalinnoista, nuorten syrjäytymisuhasta. Kannattaa tulla paikan päälle kirjastoon katsomaan kirjoja hyllystä, tarvittaessa neuvonnasta saa apua.
Tässä muutama kirja:
-Tilus Pirjo: Pelistä pois? Huolehtivan koulun haaste
- Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun
- Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa
- Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Skotlantilaisen Irvine Welshin vuonna 2007 suomeksi ilmestyneen Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet -kirjan kannessa on banaani. Tämä humoristinen romaani on hyvinkin voinut tulla vastaan uutuushyllyssä muutama vuosi sitten.
Kirjan saatavuus Lappeenrannan maakuntakirjastossa:
http://weborigo.lappeenranta.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC3128…
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Jasba Keramik toimi vuosina 1926-1971. Jonkin verran tietoa toiminnasta ja kuvia tuotanosta ainakin alla olevilta sivuilta. Yrityksen tuotteiden pohjaleimoista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
http://anseta.com/designers/german/jasba.php
http://www.ginforsodditiques.com/wgermanmarks.html
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös...
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
