Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan suomeksi on käännetty:
Possu Palleron puutarha. 2000
Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! 1997
Possu Pallero avaa lahjoja. 1995
Possu Pallero on murheissaan.1995
Possu Pallero osaa tanssia. 1995
Possu Pallero piirtää ja maalaa. 1995
Possu Pallero pitää banaaneista. 1995
Possu Pallero tekee teltan. 1995
http://finna.fi
Näiden saatavuuustiedot löydät HelMet-aineistohaulla:
http://www.helmet.fi
Kirjastossa käytössä olevan WorldCat –tietokannan mukaan suomentamatta on vielä kaksi:
Wibbly Pig is happy ja Wibbly Pig pink gift box.
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Valitettavasti Antti Tuurin sähköpostiosoitetta ei löytynyt Oulun kaupunginkirjaston ylläpitämästä Pakkala-kirjailijatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro , eikä myöskään Seinäjoen kaupunginkirjaston Pohjalaisia nykykirjailijoita tietokannasta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm .
Sähköpostiosoitetta kannattaa kysyä Otavalta http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/tuuri_antti/fi_FI/tuuri_antt… .
Valitettavasti emme ole löytäneet mitään näillä tiedoilla. Tietokannoista löytyy tietoa yleensä laulun nimellä, myös sanoilla laulun nimessä. On olemassa kirja, Nukkumatin ja unijukan seikkailuja (1924)joka on Aili Somersalon kirjoittama teos. Tässäkään kirjassa ei ole tuutilaulua. Voisiko tämä laulu olla oman perheen muunnelma kansanlausta?
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot, osasta Kirjastot, aakkosellinen lista keskipalstalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ . Koska joudutte rajaamaan kirjastojen lukumäärää, kannattaisi ehkä valita maakuntakirjastot, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ , sekä lisäksi muita vaikkapa suurimpien kaupunkien kirjastoja. Teidän kannattaa ehkä tiedustella kirjastoista ensin, mitkä niistä olisivat halukkaita laittamaan lehden esille asiakkaiden luettavaksi.
Kyllä löytyy. Tässä muutamia Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) uusimpia cd-levyiltä kuunneltavia:
- Pieni iso koodinmurtaja / käsikirjoitus Tapio Ranta-aho ; musiikki Joonas Almila
- Narnian viimeinen taistelu / C.S Lewis
- Velho ja leijona / C. S. Lewis
- Harry Potter ja Azkabanin vanki / J. K. Rowling
- Taru sormusten herrasta. 1, 2 ja 3 / J. R. R. Tolkien
- Artemis Fowl : tehtävä pohjoisessa / Eoin Colfer
Monet fantasiakirjat ovat aika paksuja, esim. Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta. Lyhimpiä ylläolevista ovat Pieni iso koodinmurtaja (1 cd-levy) ja Narnian viimeinen taistelu (2 cd-levyä).
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kuunneltavasta fantasiakirjallisuudesta valitsemalla hausta sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun...
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Kyseessä ollut termi saattaisi olla intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Sillä tarkoitetaan tekstissä esiintyvää viittausta johonkin toiseen tekstiin. Laajan tekstikäsityksen kautta ajateltuna ”teksti” voi tarkoittaa todellista ihmistä, taulua tai vaikkapa ideologiaa eikä pelkästään kirjoitusta. Intertekstuaalinen viittaus saattaa olla varsin selkeä, kuten vaikkapa Sherlock Holmesin nimen mainitseminen jossakin rikoskirjassa, tai paljon hankalammin huomattava, kuten jonkin tietyn kirjoja yhdistävän tilanteen esiintyminen, esimerkiksi arsenikilla tehty murha.
Intertekstuaalisuutta on määritelty hyvin monilla eri tavoilla ja monista eri lähtökohdista sekä luokiteltu hyvinkin hienovaraisesti, mutta niitä ei voi oikein kattavasti selostaa...
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle pakka seuraavat määritelmät: 1. tasainen pino samankokoisia levymäisiä esineitä, pinkka, ja 2. varastointia ja myyntiä varten kääröksi kierretty kangaserä.
Maarit Mannilan teos Mariankatu 3 : vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa puolestaan kertoo, että pakkaa on Suomessa ja Ruotsissa käytetty mittayksikkönä, jolla esimerkiksi pellavaa, puuvillaa ja kangasta on mitattu. Pakkaa on käytetty myös rakennustarvikkeiden ja puutavaran lukumäärää ilmoittavana mittana.
Teos kertoo myös, että 1590-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen meritullinkantoon tarkoitettu uudisrakennus Ruotsissa. Tästä Skeppsbron tullirakennuksesta alettiin käyttämään nimitystä pakkahuone siihen...
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot-projektin suositusten mukaan verkkoasioinnista voi käyttää englanninkielisiä ilmaisuja on-line shopping; on-line banking; tai electronic communication.
Tekniikan Sanastokeskuksen suosituksiin, termihakuun ja käsitejärjestelmäkaavioon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
http://www.tsk.fi/termitalkoot
Tällaisen tiedon löysin HelMetistä:Advent (Adventtina) / Otto Olsson, es. Stockholms Undomskör. Toivottavasti tarkoitat samaa joululaulua, nimi on aika
tavallinen joululauluissa.
Alavuden kaupunginkirjastosta löytyy useita rakkauslauluja sisältäviä cd-levyjä ja nuotteja. Esimerkkeinä alla olevat cd-levyt ja nuotit.
Niin paljon kuuluu rakkauteen [Äänite] : 40 laulua rakkaudesta, onnesta ja kaipuusta
Rakkautta ja piikkilankaa [Äänite] : lauluja rakastamisesta ... ja sen vaikeudesta
Kauneimmat rakkauslaulut [Nuottijulkaisu] : sata laulua rakkaudesta
LOVE [Nuottijulkaisu] : Kun katsoit minuun
Kirjaston neuvonnasta voi kysyä lisää.
Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Hei!
Näytelmäkirjailija Eugene Ionesco (Tuolit, Kalju laulajatar, Kuningas kuolee; myös romaani Erakko) on syntyjään romanialainen. Muita romanialaiskirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ovat Stancun lisäksi ainakin Virgil C. Gheorghiu (Mies matkusti yksin, Toinen mahdollisuus, 25.hetki), Herta Muller (Ihminen on iso fasaani, Sydäneläin, Matala maa), Fritz Pawelzik (Annoit minulle rummun, Syntynyt slummissa), Mihail Sadoveanu (Etsin miestäni, Mitrea cocor, Kukkasaari). Vielä muutamia kirjailijoita löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Romanialaiset_kirjailijat ja lyhyt artikkeli Romanian kirjallisuudesta on Turun Sanomissa, osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:...
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista...
