Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Muutamia esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä kirjoista:
- Welling, Heini: Turhamainen mies - narri vai sankari
- Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat
- Ruotsi, Suvi: Mies pukeutuu
Muita miehen pukeutumista koskevia, Oulun kaupunginkirjastossa olevia kirjoja voit katsoa aineistotietokanta-Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin kahdella asiasanalla, miehet pukeutuminen.
Asiasanoilla, miehet kauneudenhoito löytyivät
- Sillä silmällä: Fab Five - viisikon opas miehelle
- Bäckström, Bror: Mistä tyyli: Bror Bäckström ja miehen elämää
Kovin paljon miesten kosmetiikan käytöstä ei edellämainituissa teoksissa ole. Aikakauslehdissä asiasta usein kirjoitetaan, esim.
- Silvola, Jenni: Mies & kosmetiikka,...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Tätä ongelmaa ei Euroopassa oikeastaan ole, sillä vasemmanpuoleista liikennettä noudattavat Iso-Britannia, Irlanti, Malta ja Kypros, jotka ovat saarilla. Kauempana tähän tilanteeseen kuitenkin voi joutua. Englanninkielisen Wikipedian laajasti vasemmanpuoleista liikennettä käsittelevässä artikkelissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Right-_and_left-hand_traffic#Changing_side… kerrotaan kuvien kera erilaisista siirtymäpaikoista. Ylityspaikassa voidaan ohjata liikennettä liikennevalojen avulla, johtamalla liikenne sillalle, liikenneympyrään tai yksisuuntaiselle tielle, tai opastaa vain liikennemerkein varsinkin vähän liikennöidyillä rajoilla. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikenne#Oikean-...
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Caj Westerbergistä löydät tietoa useasta hakuteoksesta, esim. Otavan kirjallisuustiedosta, Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita tai ruotsinkielisestä kirjasta Författare i Finland. Nämä hakuteokset löytyvät yleisistä kirjastoista. Kirjaston työasemalta voit käyttää artikkelitietokantaa Aleksia, josta löytyy hyviä, joskin ehkä jo vanhoja, lehtiartikkeliviiteitä. Gösta Ågrenin artikkeli "Caj Westerbergs lyrik" löytyy Horisont-lehdestä(1995, nro.42, ss. 5-6)ja mielenkiintoiselta vaikuttaisi myös Kristina Alapuron haastattelu "Kaiken uhallakin kyselemätön epätoivo" Suomen kuvalehdessä (1985 ; nro 49 ; ss. 24-26). Vanhoja lehtivuosikertoja voi olla hankala löytää, mutta Horisont ja Suomen kuvalehti löytyvät Helsingissä...
Vanhoja pääsykoekysymyksiä saat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta Jyrängontie 2, 00014 Helsingin yliopisto, opintoasiainpäällikkö puh. nro 09-191 50061 sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintakoe-sivulta http://www.helsinki.fi/ml/tdk/valintakokeet/
Maantieteen opiskelijat ry:n sivuilta löydät lisää tietoa valintakokeista ja maantieteen opiskelusta: http://www.helsinki.fi/jarj/mao/opiskelu/abi-info.shtml
Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.
Wikipedian sivuilla osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Villakoira kerrotaan villakoirien luultavasti olleen olemassa jo satoja vuosia. Niitä kerrotaan hyvin varhain käytetyn erityisesti vesilintujen metsästykseen. Saksan kielen sanaa "pudeln", joka merkitsee loiskuttamista, pidetaankin villakoiran kansainvälisen nimen "poodle" kantasanana.
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin.
