Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Ennen vanhaan kirjoitetaan erikseen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen?source=suggestion#s1-sahttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen%20vanhaan?searchMode=all
Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Autojen korjausoppaita on kyllä kirjastoissa. Oppaita voitte etsiä aineistotietokannasta asiasanoilla korjausoppaat ja autot. Tietokantojen osoitteita löytyy Kirjastot.fi:sta osasta kirjastot. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan osoite on http://www.helmet.fi .
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Hei!
Fono-äänitetietokannasta, sivulta http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a9dcf3ac-8503-471e-818a-9e3f… selviää, että kappaleen nimi on Vanha Sanna.
Laulu löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kokoelma yksinlauluja, osa III.
Tuon nuottikokoelman saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekelaatikkoon Vanha Sanna.
Nuottikokoelman 8.p. v. 1978 löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Varsinaista koirapsykologin koulutusta ei ole. Ainakin Kelpokoira-niminen yritys järjestää koiranomikoulutusta, jossa opiskellaan mm. koiraongelmiin ja oppimisen psykologiaan liittyviä asioita. Tietoa koulutuksesta ja hinnoista löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.koiranomi.com/koiranomi.htm
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Tällaista tietokantaa meillä ei ole, eikä internetistä löydy oikein muualtakaan yhtenäistä sellaista. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm) osasta Musiikki -> lyriikka -> sanoitukset löytyy kokoelma kotisivuja, joilla on kotimaisia sanoituksia.
Laulun sanat löytyvät myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista seuraavista nuottivihoista: Tulkaa tytöt takaisin löytyy vihosta Kansa, Tapani, Tapani Kansa, Scandia kustannus, Helsinki, 1982; Sinun kanssasi tähtisilmä ja Hän hymyilee kuin lapsi vihosta Sävel rakkauden--Lauluja rakkaudesta / Toimitus Maarit Pyötsiä ja Heikki Uusitalo, Fazer Musiikki, Espoo, 1995.
Maitokiisselin ohjeita ja sen muunnelmia on netissä paljonkin. Jos sen maustaa vaniljasokerilla, se on vaniljakiisseliä. Maito kuohuu helposti, joten kannattaa valita vähän isompi astia kuin annos on. Sen voi suurustaa joko perunajauhoilla tai maissijauhoilla. Ainekset yhteen annokseen:
2 dl maitoa
n. 1 rkl maissitärkkelystä / tai perunajauhoja
n. 2 tl sokeria
(1/2 til vaniljasokeria)
Laita kaikki aineet kulhoon ja kuumenna maito kiehuvaksi (noin 2 min) sekoittaen sitä. Katso, ettei se kiehu yli. Sekoita hyvin, ettei jää paakkuja. Perunajauhoilla suurustettaessa voit myös vasta lopussa lisätä tilkkaan maitoa liuotetun perunajauhon hyvin sekoittaen kuumennettuun maitoon.
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kultasormuksen valmistamisesta ja kultasepän työstä ylipäätään
löytyy ilmeisesti hyvin vähän materiaalia. Ainut löytämäni
perusteellisesti aiheeseen paneutuva teos on "Kultasepän käsikirja"
vuodelta 1945. Ammatissa on otettu käyttöön työtä nopeuttavia ja
helpottavia koneita, mutta käden taito ja käsityö on kuitenkin yhä
ammatin perusosa, joten vanhastakin kirjasta voisi olla sinulle hyötyä.
Kirjan saatavuuden näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/plussa.
Voit selata rekisteristämme myös asiasanalla kultasepäntyöt esiin
tulevat teokset, mutta ne ovat enimmäkseen historiikkeja tai
näyttelyluetteloita.
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Kirjastojen tilastoja löytyy www-osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi
Valitse perustilastot ja valintasi mukaan alue, esim. koko maa, ja sitten valitse vuosi, esim. 2006. Katso sitten otsikon Kokoelmat ja toiminta alta sarake Hankinnat: Nuotit ja partituurit ja esim. musiikkiäänitteet.
Vastaavasti voit valita esim. jonkin maakuntakirjastoalueen tai vaikkapa tietyn kunnan.
Opetusministeriön verkkosivuilla on kirjastoon liittyviä tilastoja:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Avaa esim. 2004 ja 2005: hankinnat löytyvät taulukosta, myös musiikkiaineisto.
Kirjastotilastoja julkaisevat myös läänit. Niitä löytyy painettuina ja verkosta halutun läänin mukaan. Yksi uusimpia meidän läänimme kirjoja on esim. kirja Etelä-Suomen...
Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Olisiko kyseessä kuitenkin säveltäjä Gaetano Donizettin Una lacrima (preghiera)?
Kuuntele pieni pätkä osoitteesta
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=43:8084
José Carreras on levyttänyt tämän laulun levylle nimeltä "Italian Opera Composers' Songs" (SK45863 Sony), tämä levy löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=italian+oper…
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=42:110136
Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
