Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Turussa asuva saa lehdet helpoiten tutkittavakseen Turun yliopiston kirjastossa. Molemmat lehdet näyttävät löytyvän paperiversioina, Paikallissanomat myös mikrofilminä.
Lehdet ovat yliopiston kirjaston varastossa, joten niihin täytyy tehdä etukäteen aineistopyyntö. Kannattaa vaikka soittaa neuvontaan, yhteystiedot löydät kirjaston kotisivuilta: http://kirjasto.utu.fi/
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Toinen maailmansota ja sen seuraukset vaikuttivat suuresti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunta muuttui monella tapaa. Muuttunut yhteiskunta nosti esiin kirjallisuudessakin uudenlaisia aiheita ja tapoja ilmaista niitä, eli yhteiskunta vaikutti kirjallisuuteen. Mutta varmasti myös kirjallisuus vaikutti yhteiskuntaan.Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestyneestä romaanista Juhannustanssit noussut kohu ja tuomio, joka ei kuitenkaan muuttanut lainsäädäntöä.
Aiheesta voi lukea esim. kirjasta Suomen kirjallisuudenhistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toimittanut Pertti Lassila)
Tässä palvelussa on myös kysytty aiemmin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan vaikutuksesta suomalaiseen...
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Pöytälaatikko käy, jos siellä ei ole paljon metalliesineitä ja jos sen lämpötila ei nouse turhan korkeaksi.
" Lataa powerbank täyteen lataukseen ennen sen käyttöä: Powerbankien valmistajat suosittelevat yleisesti varavirtalähteen latausta täyteen lataukseen ennen niiden käyttöä.
Pidä powerbankissa varausta myös silloin, kun et aktiivisesti käytä sitä. Litium ioni akut tykkäävät varauskapasiteetista. Vaikka et käyttäisi powerbankia muutamaan kuukauteen, kannattaa aina välillä tarkistaa että powerbankin lataus on 50-90% välillä.
Muista ladata powerbankia käyttökertojen välillä. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä asialta, mutta powerbankin kantaminen on turhaa, jos siinä ei ole varausta.
Pidä powerbankia huoneenlämmössä. Vaikka...
Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät pudotusvalikosta kohdan Palautusluukku. Siitä näet kaikki ne Helmet-kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kunkin kirjaston omalta sivulta löytyy myös tieto siitä, onko kyseisessä kirjastossa palautusluukku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
Kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita teoksia hakusanoilla maalaustaide tai kuvataide ja Alankomaat tai Hollanti. Erillistä teosta juuri hollantilaisista naistaiteilijoista ei löytynyt. Itäkeskuksen kirjastossa paikalla olleesta teoksesta Wright, Christopher : The Dutch Painters - 100 Seventeenth Century Masters, 1984 löytyi selaamalla tietoa ainakin taiteilijoista Judith Leyster ja Rachel Ruysch. Kaksiosainen teos Dictionary of woman artists , 1997 on Espoon pääkirjaston käsikirjastossa. Teos on hakuteos naistaiteilijoista 1600-1900-luvuilla. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa on hakuteos Petteys, Chris: Dictionary of women artists - an international dictionary of women artists born before 1900, 1985, jossa myös on tietoa...
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatiedoista löytyi hakusanalla aapiset seuraavat ranskankieliset kirjat:
Dena, Anaël Les chiffres, les lettres
[S.l.], Nathan, 2001
Coran, Pierre Comptines de chats de Z a A
Paris, Pere Castor Flammarion, 2001
Arnaud, Brigitte Les lettres
[Paris], Hachette Jeunesse, 1992
Omien novellien tai muiden tekstien lähettäminen arvostelupalveluun onkin hyvä ajatus. Arvostelupalveluita on useita, joista kannattaa valita itselle sopivin. Arvostelupalvelut ovat kaikille avoimia. Hinnat määräytyvät usein tekstin laajuuden sekä sen mukaan, onko kirjoittaja jäsen vai ei.
Nuoren Voiman Liitolla on nuorille kirjoittajille (alle 18-vuotiaille) oma kriitikkoryhmänsä.
Tässä linkkejä eri yhdistysten, opistojen ym. arvostelupalveluihin:
Nuoren Voiman Liitto:
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu/
(Tältä sivulta löytyy myös linkki Nuorten Kirjoittajien Klubiin.)
Kansanvalistusseura:
http://www.kvs.fi/fi/arvostelupalvelu
Suomen Maakuntakirjailijat ry:
http://www.kirjailijatalo.fi/palvelu.htm
Pohjois-Karjalan...
Löysin seuraavanlaiset versiot Kolmesta iloisesta rosvosta.
Kaikilla painoksilla on sama nimi eli "Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa".
1.p. on vuodelta 1957, 2.p. 1967, 3.p. 1972 ja 4.p. 1977. Kaikki nämä ovat sanmansisältöisiä.
Vuonna 1980 julkaistiin 5. uudistettu ja laajennettu laitos, joka siis poikkeaa edellisistä. Nimi kuitenkin säilyi samana.
Voitte kysyä näitä omasta kirjastostanne. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voitte tehdä niistä kaukopalvelutilauksen.
Pääkaupunkiseudun Helmet -kirjastoista voi lainata Harry Potter kirjoja c-kassetteina sekä cd-levyinä. Helmet -tietokannasta voi tarkista mitä on tarjolla kirjoittamalla nimekehakuuun harry potter ja sen jälkeen painaa "Hae" painiketta. Tämän jälkeen pitää napsauttaa "Rajaa / järjestä hakua" painiketta ja valita sen jälkeen aineistoksi joko kasetti tai tai cd-levy sekä kieleksi englanti ja tämän jälkeen painaa "lähetä" painiketta. Näytölle ilmestyy luettelo saatavilla olevista äänikirjoista joko c-kasetteina tai cd-levyinä riippuen siitä kumpi vaihtoehto valittiin. Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten tehtäväkenttä laajenee ja tulee koko ajan entistä vaativammaksi. Kirjastoissa työskentelevien ammattinimikkeistöä on siksi haluttu eriyttää. Taustalla on myös halu parantaa palkkausta töiden vaativuuden mukaan.
Erikoiskirjastovirkailijan työtehtävät ja –vastuut ovat tavanomaista kirjastovirkailijan tehtävää vaativammat. Erikoiskirjastovirkailija voi esimerkiksi työskennellä lasten ja nuorten parissa ja hänen tehtäviään voivat olla mediakasvatus, kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnanopetus, kirjavinkkaus jne.
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
