Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen...
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Kyseinen laulu löytyy suomennettuna nimellä Kukka luumupuun (Brown gal in de ring) ainakin sävelmäkokoelmista MUSIKANTTI 5-6 ja MUSIKANTTI 5-6 : opettajan kirja. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on kilpailutetut, määräaikaiset hankintasopimukset aineistonsa hankinnasta. Sopimuskauppoja on useita mm. aineiston kielen ja materiaalin mukaan.
Valinnan periaatteet löytyvät Helmet-kokoelmaohjelmasta. Niissä sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri- ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko kokoelmaohjelma löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376…
Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136
Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei...
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka...
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Kokonaiset siitaket säilyvät jääkaapissa +2-+5 asteessa noin kuukauden verran. Kuningasosterivinokas säilyy jääkaapissa +2-+5 asteessa enintään kaksi viikkoa. Kuivattuna siitake säilyy vuoden ja kuningasosterivinokas puoli vuotta. Keskimääräisesti tuoreet kokonaiset sienet säilyvät jääkaapissa noin viikon verran. Pilkottuna hieman vähemmän.Huonoksi menneen sienen tunnistusmerkkejä ovat limaisuus, pehmeä koostumus, paha haju sekä näkyvät mustat täplät/home itse sienen lakissa tai sisällä.Lähteethttps://kasvikset.fi/kasvitieto/viljellyt-sienet/siitake/https://puhtaastikotimainen.fi/tuote/sienet/https://smithymushrooms.com/blogs/news/king-oyster-mushrooms-pleurotus-eryngii
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
