Miro on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslaw. Nimi mainitaan ortodoksisessa kalenterissa 17.8. Läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen augustinolaismunkkiin Miroon, joka kuoli vuonna 1611. Hänen muistopäivänsä on 12. syyskuuta. Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun...
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kiitos kysymyksestäsi !
Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti.
Koska asia on vasta...
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa...
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, verkko-osoite on http://finna.fi
Haluamasi listauksen saat Fennicasta esim. seuraavaa hakupolkua käyttämällä: HAKU->HAUN RAJAUS (julkaisuvuoden kohdalle molempiin ikkunoihin 1981, kieleksi ja julkaisumaaksi Suomi)->ASETA RAJAUKSET. Perushaussa haku onnistuu esim. kaunokirjallisuuden UDK-luokan numerolla. HAKUSANAT-ikkunaan kirjoitetaan udk:894.541 ja hakutyypiksi valitaan LUOKITUS. Tulokseksi saadaan lista v.1981 Suomessa ilmestynestä kaunokirjallisuudesta lajeittain (runot/894.541 -1, näytelmät/894.541 -2, kertomakirjallisuus/894.541 -3 jne.) teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos haluaa esille vain listan romaaneista ja novelleista kirjoitetaan hakulausekkeeksi udk:894.541 -3 ja...
Kollega muisti, että on olemassa romaani nimeltä Suihkupaita, kirjoittaja Anja Pöyhönen (Gummerus 1969), joka kertoo nimenomaan sairaanhoitajan työstä ja pätkätyöstäkin.
Näytelmät.fi sivustosta löytyvästä näytelmäneuvontapalvelusta voisitte tiedustella lisää ehdotuksia, http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playRequest .
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Wikipedian sivuilla osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Villakoira kerrotaan villakoirien luultavasti olleen olemassa jo satoja vuosia. Niitä kerrotaan hyvin varhain käytetyn erityisesti vesilintujen metsästykseen. Saksan kielen sanaa "pudeln", joka merkitsee loiskuttamista, pidetaankin villakoiran kansainvälisen nimen "poodle" kantasanana.
Merja Jalo on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta ei ole koskaan tehnyt sairaanhoitajan töitä. Hän on syntynyt 25. 11. 1951 Turussa. Nämä tiedot ja paljon muuta Merja Jalosta Kirjasampo.fi:stä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Muita tiedonlähteitä ovat ainakin nämä kirjat: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Runo on nimeltään Eläintarha nimeltä Äiti ja sen kirjoittaja on Sari Peltoniemi. Runo löytyy Kari Levolan toimittamasta teoksesta Runo vieköön (2009). Teos on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavuuden voi varmistaa kirjaston sivuilta:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
