Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
En ole Aaltosen kirjoihin tutustunut, joten en voi kommentoida niiden sisällöllistä puolta. Yleisesti ottaen tietokirjakokoelma pitämään ajantasaisena ja poistamaan vanhentuneita teoksia. Tietosisällöltään vanhentuneita teoksia varastoidaan kuitenkin HelMet-kirjavarastoon, josta niitä voi lainata esimerkiksi historiallisen kiinnostavuuden vuoksi. Kirjavarastosta löytyy esimerkiksi sellaisia vanhoja seksuaalikasvatusoppaita kuin Max Oker-Blomin ”Lasten vanhemmille ja kasvattajille; Muutama sana pojille, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta” (Yrjö Weilin, 1905) ja Christian Claussenin ”Elämänvoimia : nuoren miehen sukuelämä ruumiilliselta, sielulliselta ja siveelliseltä kannalta” (Raittiuden ystävät, 1915). Kirjat tuskin vastaavat sisällöltään...
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :...
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Yhdysvaltalaista nuorten dekkarikirjasarjaa "Alfred Hitchcock and the Three Investigators" julkaisitiin vuosina 1964 – 1987. Alkuperäisessä sarjassa on teoksia kaikenkaikkiaan 43 ja kirjoittajia sarjalla oli useita. Alla olevassa linkissä on lista kirjoista.
Näyttää siltä, että useimmat The Three Investigators –sarjan teokset on saatavissa Suomesta englanninkielisinäkin, mutta ei pääkaupunkiseudun kirjastoista. Teoksia löytyy joistakin yleisistä kirjastoista. Teosten nimet ovat joko muodossa, joka alkaa ”The Three Investigators and… ” tai ”Alfred Hitchcock and…”. Koska sarja on noin pitkä, ei liene järkevää listata kaikkia Suomesta löytyviä englanninkielisiä osia tähän. Teokset löytyvät helposti Frank-monihaulla tai Melinda-...
Voit kaukolainata Savon Sanomien mikrofilmit kyseiseltä ajalta tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (ilm. Salon kaupunginkirjasto). Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja kaukopalvelusta http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu/
Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joille voi varata ajan neuvonnasta puh. (02) 778 4950.
Kansalliskirjasto on digitoinut tähän mennessä kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on ottanut kantaa oppilaitoksissa tapahtuvaan seurusteluun marraskuussa 2020. Kun osapuolet ovat täysi-ikäisiä, juridisia esteitä seurustelulle ei ole. Sen sijaan suhde on eettisesti pulmallinen, koska opettaja-oppilassuhde on myös valtasuhde. Tilanne voi synnyttää myös yhdenvertaisuusongelmia sekä opettajan ammattietiikkaan liittyviä ongelmia.
Kannanoton voi kokonaisuudessaan lukea Opetusalan eettisen neuvottelukunnan sivulta https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opetusalan-eettinen-neuvottelukunta/#neuvottelukunnan-kannanotot
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Alla olevissa kirjoissa ja opinnäytetöissä käsitellään rap-lyriikkaa:
Jakis Jakikses pummii norttia : slangisanojen muodostuminen ja merkitykset helsinkiläisten rap-artistien sanoituksissa / Juho Vehviläinen. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, 2013
Korkeempi kaiku : sanan magiaa ja puheen poetiikkaa / toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 2009
Sanelma : kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2008 / toimittanut Olli Löytty, 2009
Suoraa ja verhottua vastustusta : rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina / Markus Anders Mikael Karlqvist, Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, 2008.
Vapaata mielenjuoksua : suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio / Tuomas Palonen. Pro gradu -työ :...
Valaistusta kysymykseesi saat esimerkiksi kirjasta Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa, Kuopion yliopisto 1995. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta.
Helsingin Sanomat on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita. Niihin voit tutustua pääkirjaston uutisalueella. Viron lapsista ja perheistä on kirjoitettu ainakin suraavissa Helsingin Sanomien numeroissa: 8.2.97 Virolaislapsia opetetaan omalla äidinkielellä, 22.3.98 Virossa lasta ei paimenna kännykkä vaan laki, 5.9.98 Lapsipornon uskotaan lisääntyneen hälyttäväsi Itämeren maissa, 29.6.99 Rahapula uhkaa Viron kansan terveyttä, 10.12.99 Työelämä vaikeuttaa virolaisnaisten äitiyttä, 17.1.2000 Viron katulapset kuvasivat elämäänsä. Lisäksi Aleksi-...
