Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Runo on Eeva Kilven, löytyy kokoelmasta Runoja 1972-1976. WSOY 1978. s. 12
"Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun."
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli...
Lewis Carrollin klassikkoteoksia Liisan seikkailuista Ihmemaassa ja Peilimaassa on analysoitu paljonkin, mutta suomeksi julkaisuja on harmillisen vähän.
Tässä kuitenkin kirjastosta löytyviä teoksia:
Kirjeitä lapsiystäville ja muita kertomuksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1188890
Lewis Carrolin kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä.
The story of Alice : Lewis Carroll and the secret history of Wonderland
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2235362
Kattava englanninkielinen teos Carrolin teosten synnystä.
The annotated Alice : Alice's adventures in Wonderland and Through the looking-glass
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2068711
Liisa Ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa reunahuomautuksin ja...
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Elmo on annettu ensimmäisen kerran etunimeksi Suomessa vuonna 1888. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Saksassa nimen merkitys on "kaikkialla kuuluisa". Lisäksi 300-luvun alussa kuolleesta marttyyripiispa Erasmuksesta (kreik. rakastettava, kaivattu) käytetään myös nimitystä Pyhä Elmo. Legendan mukaan Erasmus säästyi hengissä rajusta ukkosmyrskystä ja sen vuoksi hän on erityisesti merimiesten suojelupyhimys: he huutavat apuun Pyhää Elmoa joutuessaan kiipeilemään mastoissa myrskyn aikana. Pyhän Elmon tuleksi kutsuttu sääilmiö (terävissä kärjissä, esim. purjelaivan mastojen tai nykyään radio- ja kännykkämastojen huipussa esiintyvä sähköpurkaus, ns. koronapurkaus) nähtiin vastaukseksi rukouksiin.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat...
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Inka on Ingridin ja Inkerin suomalainen lyhentymä, mutta tulee myös nimestä Inga. Inga taas on ruotsalainen lyhentymä nimistä, joiden alkuosana on muinaisskandinaavien Ing-jumalan nimi (mm. Ingeborg, Ingrid).
Isa on Isabellan lyhentymä, joka taas on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetistä. Se on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 11.2. Iisa taas on kutsumamuoto Alisasta ja Iidasta. Sitä ei ole suomalaisessa almanakassa.
Eliaksen nimipäivä on 9.4. Aluksi Eliaksen päivä oli 17.4., mutta siirrettiin sitten Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. Elias on kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on jumalani". Keskiajalla se oli suosituimpia Vanhan testamentin nimiä. Vuonna 2003 Elias on 13:nneksi suosituin annetuista...
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Verotus on pääsyy ulkomailla sijaitsevan offshore- yhtiön perustamiseen. Mikäli yhtiö sijaitsee kokonaan ulkomailla, ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa, verotetaan yhtiötä kyseisen maan verotusperiaatteiden mukaan riippumatta omistajan tai omistajien kansallisuudesta. Verotusta voidaan kiertää (tai näkökulmasta riippuen suunnitella) myös siirtohinnoittelulla, jolloin Suomessa verotettava osuus kevenee.
Pääkaupunkiseudun verotoimiston yritysverotuksesta vastaavan veroasiantuntijan mukaan offshore- yhtiöiden valvomiseksi on perustettu väliyhtiölainsäädännöksi kutsuttu säädös, jolla pyritään estämään veronkierto. Säädöksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty joitakin toimialoja.
Laajan oloisen englanninkielisen tietopaketin offshore-...
Valtaosa Lilja-sukunimistä on otettu käyttöön 1900-luvun alun nimenmuutoissa. Nimeen on todennäköisesti saatu vaikutteita ruotsalaisista porvarisnimistä, joiden alussa "Lilje" on hyvin tavallinen (mm. Liljeroos, Liljeberg). Sotilasnimet ovat myös voineet toimia esikuvana sukunimelle, sillä Lilja-lisänimi oli tavallinen ruotusotamiehillä Suomen rykmenteissä 1700- ja 1800-luvuilla. Vaihtoehtoisesti sotilasnimi on voinut jäädä käyttöön periytyväksi sukunimeksi.
Etunimi Liljan alkuperä on puolestaan englanninkielisen Elisabeth-nimen hellittelymuodoissa Lilian ja Lily. Toisaalta Liljaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä englannin Lilyn lailla.
Lilja-etunimeä on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929....
Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
Monet sukuja koskevat tutkimukset on ryhmitelty sukututkimuskirjoihin suvuittain, joten tulisi ensin ottaa paikallishistorioista tms. selvää, mitä sukuja kyseisellä paikkakunnalla on asunut ja sitten etsiä noista sukukirjoista tietoja siitä, onko kukaan jo tutkinut kyseessä olevaa sukua. Myös Suomen historiallinen bibliografia (käsikirjastossa luettavana – uusin osa vain CD-ROM-muodossa) on hyvä lähdeteos, kun etsii sukuhistoriallista tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen Sukututkimusseuran Internet-sivuilla osoitteessa www.genealogia.fi on sivusto, jossa luetellaan paikkakunnittain eri sukuja tutkivat henkilöt (esim. Kuoreveden ja Oriveden sukuja selvittävät tutkijat ja tutkimuksen kohteena olevat suvut löytyvät osoitteesta (http...
Nopeasti luettuna Henry Millerin teokset keskittyivät seksiin ja erotiikkaan. Naiset olivat kohteita, usein prostituoituja, mutta myös suuria rakkauksia. Kirjoja voi tietenkin tulkita monella tapaa. Kun alat tutustua Henry Millerin naiskuvaan, voisit aloittaa tutustumalla elämäkertateoksiin.
Esimerkiksi teoksissa:
Dearborn, Mary V. : Henry Miller - mailman onnellisin mies (Helsinki, 2002) ja Elämäkerrassa Ferguson, Robert : Henry Miller (Jyvaskylä, 1991). Kuvataan sekä kirjojen syntytaustaa että Millerin henkilökohtaista elämää. MM. naissuhteita. Jälkimmäisen kirjan alussa esitellään mm. feministisen kirjallisuuskoulukunnan osoittamaa kritiikkiä.
Voi olla monia eri käsityksiä siitä, mistä Millerin lukeminen kannattaisi aloittaa. Varmin...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ei mainita Juulia-nimeä. Muista etunimikirjoista löytyy tieto että Juulia on yksi Julia-nimen monista muunnoksista. Julian nimipäivää vietetään Suomessa 12.4.
Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" sisältyy kokoelmaan "Animalia" vuodelta 1987. Runo alkaa sanoilla "Kun mummot kuolevat..." ja päättyy lauseeseen "Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia".
Runo sisältyy myös mm. Eeva Kilven runojen kokoelmaan "Perhonen ylittää tien" (2006). Tämän lisäksi runo löytyy esimerkiksi antologioista "Pää tallella : runoja ikääntyville" (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, 2008), "Joka tytön runokirja" (toim. Suvi Ahola & Satu Koskimies, 2006) ja "Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot" (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 1996).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei julkaista vastauksessa, mutta saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Kai-nimi juontaa juurensa roomalaisesta nimestä Caius ja sen kreikkalaisesta muodosta Gaius, jonka kuuluisin kantaja on ollut Rooman valtakunnan johtaja Gaius Julius Caesar. Caius-nimen alkuperä on mahdollisesti latinan verbissä 'gaudere', joka tarkoittaa riemuitsemista.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.
