Hei!
Haluatteko kyseisestä laulusta nuotit tai äänitteen?
Säveltäjä on Siukonen, Wilho.
Aattoiltana (Lumen pehmeä valkoinen vaippa...)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta:
Siukonen, Wilho: Joululauluja [Nuottijulkaisu] : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten v. 1925. Nuottia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta mahdollisesti saatavissa kaukolainaksi muista maakuntakirjastoista esim. Tampereelta.
Äänitettä ei löydy kirjastoista, ainoastaan yleisradion arkistossa on cd-levy vuodelta 2001, jossa Campanella-kuoro esittää tämän kappaleen.
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN...
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
Kirjastosta löydätte varmasti poikanne kanssa monia klassikoita ja uudempiakin seikkailukirjoja, joissa on klassikkoainesta.
Tässä muutama ehdotus:
Vanhempia klassikoita : Cooper, Nahkasukka - sarjat,
Swift, Gulliverin retket,
Kipling, Viidakkokirja,
Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien maassa.
Fantasiankirjallisuus:
Ende, Momo, Tarina vailla loppua,
Tolkien,Taru sormusten herrasta,
Lewis, Narnia-sarja,
Norton, Keksijät-sarja.
Suomalaisia lastenkirjoja:
Aapeli, Koko kaupungin Vinski,
Riikkilä, Pertsa ja Kilu -sarja.
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua...
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Venetsian Biennaleen osallistuneita kuvataiteilijoita ei ole yksiselitteisesti lueteltu missään löytämässämme lähteessä. Löysin eräitä kuvataiteilijoita hakemalla osoitteesta http://www.google.fi hakusanoilla "biennale" + "venetsia" suomenkielisiltä sivuilta.
Venetsian Biennalen viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.labiennale.org/en/
Sivut ovat englanninkieliset. Sivuilla on myös esitelty Biennalen historiaa.
Venetsian Biennalesta on myös tehty useita näyttelyjulkaisuja jos sinua kiinnostavat esimerkiksi tiettyjen vuosien aikana esillä olleet suomalaiset kuvataiteilijat voit tulla kysymään näiden teosten saatavuustietoja kirjastosta.
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Alla olevista ei mikään ehkä ole etsimäsi kirja, mutta pakinoita isistä, isyydestä tai miehistä yleensä niissä on:
- Keskellä kämmentä : tositarinoita miesten töistä / Jarmo Aaltonen (2008)
- Leikkiä vakavilla asioilla / Jari Sinkkonen (2003)
- Keskiäkäinen mies / Bisquit (1985)
Myös lehdistä löytyy aiheesta pakinoita. Suluissa lehden nimi, vuosi, numero ja sivut:
- Koivunen, Jaana Hellasärön salaisuus (Hifi, 2002, nro 3, s. 76)
- Lehtola, Jyrki Puolessa tunnissa uudeksi mieheksi (Nuori voima, 2001, nro 1, s. 39
- Niklander, Hannu Isyydestä ja lapsenhoidosta (Kaltio, 1989, nro 5, s. 1919
- Liulia, Marita Isän aurinkolasit. (Kulttuurivihkot. 1986, nro 2, s. 25-27)
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
Nimi Freywid on ilmeisesti vanhempi muoto nimestä Frejvid ja samaa alkuperää. Frejvid on pohjoismainen yhdistelmänimi. Alkuosan merkitys voi viitata germaaniseen sanaan ”frauja”, joka tarkoittaa sanaa ”herra”. Nimi saattaa olla myös peräisin viikinkien hedelmällisyyden jumalan nimestä Frö (Frej, Frey). Loppuosa vastaa muinaista pohjoismaista sanaa "viðr", joka tarkoittaa sanaa "metsä", "puu". Nimi Frejvid on ollut käytössä etupäässä ruotsinkielisessä Suomessa. Nimet Frejvid, Frej ja Freija ovat olleet suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1929, mutta niiden nimipäivä on vuodesta 1995 alkaen ollut samana päivänä eli 6.5.
Lähteet: Brylla, Eva : Förnamn i Sverige : kortfattat namnlexikon (Stockholm : Liber, 2004)
Blomqvist, Marianne :...
