Alla olevista kirjoista löydät tietoa huumeiden käytöstä Suomessa. Kirjat ovat Kokkolan kaupunginkirjastosta tai jonkin muun Anders-kirjaston kokoelmassa. Tarkista teoksen saatavuus verkkokirjastosta http://anders.verkkokirjasto.fi.
Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä : huumeet Suomessa 1800-1950, 2009
Rööperi : rikoksen vuodet 1955-2005 / toim. Harri Nykänen, 2009
Ruma sota : talvi- ja jatkosodan vaiettu historia / Sari Näre & Jenni Kirves (toim.), 2008
Salasuo, Mikko: Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa, 2004
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa / toimittaneet Olavi Kaukonen ja Pekka Hakkarainen, 2002
Kontula, Osmo: Huumeiden käyttö ja mielipiteet, 1992
Lisäksi...
Kysyjä viittaa todennäköisesti siihen, että Raamatun mukaan maanpäällisen maailman tuhoutuessa Jumala (tai Jeesus) pelastaa uskovat taivaaseen. Ilmaisu "viimeinen päivä" viittaa siis maailmanloppuun.
Heikki Poroila
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
Musiikkiosaston tietojemme mukaan nuotit ja suomenkieliset sanat lauluun Saavuthan jälleen Roomaan löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 8. Lisäksi oppikirjassa Musica 5-6 : Oppilaan kirja, on laulu nimellä Saavuthan Roomaan, mikä lienee sama sävelmä. Kirjojen saatavuus Oulun kaupunginkirjastosta selviää aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi perusteos, Seppo Kivioja: Tribologia: kitka, kuluminen ja voitelu. Kirjasta saattaa löytyä vastaus kysymykseesi.
Käyttämällä asiasanaa tribologia voi myös löytää tietoa eri hakukoneiden avulla.
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Intiaanien ruokakulttuuri on tyypillisesti aihe, jossa joutuu yhdistelemään tietoja hyvin monesta lähteestä. Reino Keron "Intiaanien Amerikka" -kirjassa on jonkun verran arkeen liittyvää tietoa samoin Pentti Virrankosken "Yhdysvaltain ja kanadan intiaanit" sekä Jon Manchip Whiten "Everyday life of the North American Indian" - kirjoissa. Intianeja koskevat tutkimukset käsittelevät enimmäkseen historiaa, kansatiedettä ja taidetta.
Intiaaneja koskevat asiasanat ovat: intiaanit; alkuperäiskansat
Ruokaperinteistä löytyy asiasanalla ruokakulttuuri.
Asiasanat voi yhdistää maiden nimiin, esim. Etelä-Amerikka; Latilainen Amerikka; Yhdysvallat
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Tulevien kirjojen lukumäärästä ei liene tietoa.
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa on nyt ilmestynyt 20 kpl.
Numero 20 "Heikomman puolella" on vasta tilattu Kajaanin kaupunginkirjastoon, joten sitä ei ihan vielä voi lainata.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Animorphs -sarjan kirjoittaja on Katherine Applegate. Animorphs-sarjaa on Kajaanin kirjastossa 21. Sarjalla on omat kotisivut osoitteessa:
http://www.scholastic.com/animorphs/books/animorphography/index.htm
siellä esitellään nyt kirjaa numero 54!
Myös aiempia aiheisiin liittyviä vastauksia löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla on pääsy FILIn ylläpitämään käännöstietokantaan. Siitä on löydettävissä käännökset suomesta muille kielille vuodesta 1853 alkaen. Italian kielestä löytyi 157 tietuetta.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486…
Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Hei!
Perusopetuslaki 21.8.1998/628 ja perusopetusasetus 20.11.1998/852 säätävät opettajan oikeudet arvioida oppilaan arvosanat.
Täsmälliset pykälät löytyvät Finlex-säädöstietopankista:
Perusopetuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Perusopetusasetus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Muita oppilaitoksia koskevat lait löytyvät Finlex-säädöstietopankista hakusanalla esim. ammattikorkeakoululaki, yliopistolaki tms.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
