Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu...
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki...
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite, joka on erotettava käsitteellisesti vanhuksen kuolemasta.
– Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee.
– Termi haurausraihnausoireyhtymä kuvaa tätä kuolemaa edeltävää tilannetta.Vanhuus ei ole sairaus, mutta kuolema on väistämätön. Ikääntyvät kudokset ovat yhä enemmän
alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten sydän ja verisuoni
taudeille, aivohalvauksille, syövälle ja dementialle.Sairauksien kehittymisjärjestyksen aikatauluun vaikuttavat yksilön perintötekijät, elin
ympäristö ja elintavat.
Haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikkoutta. Sitä ei...
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,...
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa myöhästymismaksu peritään kaikilta eräpäivän jälkeisiltä päiviltä mukaan lukien palautuspäivä.
Myöhästymismaksu peritään myös niiltä päiviltä kun kirjastot ovat kiinni. Lainassa oleva aineistohan on asiakkaalla käytössään niinäkin päivinä kun kirjastot eivät ole avoinna.
Kuolintodistuksia säilytetään Tilastokeskuksessa. Kirjallisesta pyynnöstä tilastokeskus toimittaa kuolintodistuksen lähisukulaiselle. Hakemuksessa on mainittava vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja vainajan viimeinen kotikunta. Hakijan osalta tarvitaan tieto sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä hakijan yhteys- ja henkilötiedot.
Kuolintodistuksesta ilmenee onko vainajalle tehty oikeustieteellinen ruumiinavaus, missä se on suoritettu sekä ruumiinavauksen tunnistetieto. Ruumiinavauksen tuloksia säilytetään avauksen tekopaikan arkistossa.
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Aivan tarkkoja lukuja ei ilmeisesti tiedetä, mutta ohessa lukuja muutamista lähteistä:
Talvisota 800-1100 (Talvisodan pikkujättiläinen, s. 792)
Jatkosota 2377 (Neuvostoliiton virallinen tilasto, suomalainen arvio 3500. (Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1028)
Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. (www.veteraanienperinto.fi)
Talvisodassa suomalaisia jäi vangiksi lähes 900 (yle.fi Elävä arkisto)
Neuvostoliiton Euroopan rintaman sotavangit kansallisuuksittain ajalla 22.6.1941 - 2.9.1945 venäläisten lähteiden mukaan suomalaisia 2 377 (http://www.uta.fi/~titima/stilasto.html)
Lisätietoja tiedonlähteestä, jota valitettavasti juuri nyt ollut käytettävissä:
Teuvo Alava -...
Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta löytyy 20.10.2005 alla oleva vastaus samanlaiseen kysymykseen. Vuoden 2005 jälkeen ovat ilmestyneet lisäksi: Puhdas kuin lilja, 2006 ja Isosisko, 2007. Fennican ennakkotiedoissa löytyy teos Yötaivas ja sarastus, joka todennäköisesti ilmestyy vuonna 2008. Internetosoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ löytyy lista kirjailijan alkukielellä tekemistä teoksista.
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista...
Esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastoista:
Rosencreutz, Christian: Hermeettinen romanssi eli Christian Rosencreutzin kemialliset häät anno 1492.
Kulttuurien kiehtova historia : Idän ja lännen viisautta.
Pahan tiedon puu: väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen / toim. Meri Heinonen & Janne Tunturi.
Hildegard, Bingeniläinen: Hildegard Bingeniläinen: Hengähdä minussa, vihanta Henki
Drury Neville: Magic and witchcraft: from shamanism to technopagans
Science and the secrets of nature: books in secrets in medieaval and early modern culture/Eamon, William
The occult : the ultimate book for those who would walk with the gods/Wilson, Colin
The Mystic Mind: the Psychology of Medieval Mystics and Ascetics/Bachrach,...
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Kyselin kollegoilta kansallisella tasolla. Kaikki ehdottivat kaivatuiksi kirjoiksi Myry-kuvakirjasarjaa:
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. Helsingissä : Otava, 1961. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. - 2. p., Helsingissä : Otava, 1982. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN 951-1-07058-4 sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
1. p. 1961.
HOBAN, Russell: Myry saa pikkusiskon / Russell Hoban ; kuv. Lillian Hoban ; [amer. alkuteoksesta suom. Pirkko Harainen]. Helsingissä : Otava, 1984. - 31, [1] s. : kuv...
Elokuussa 1942 neljä vankia onnistui pakenemaan Auschwitzista kysymyksessä kuvatulla tavalla. Marek Tomasz Pawłowski kirjoitti ja ohjasi tapauksesta dokumenttifilmin Uciekinier vuonna 2007. Se on esitetty Suomessa Yle Teema -kanavalla nimellä Pako Auschwitzista vuonna 2010 ja uusintana viimeksi vuonna 2011.
Auschwitz-Birkenau Memorial and Museum: http://en.auschwitz.org/m/index.php?option=com_content&task=view&id=578…
Yle Teema: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/historia-pako-auschwitzista
"Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
