Hei!
Perusopetuslaki 21.8.1998/628 ja perusopetusasetus 20.11.1998/852 säätävät opettajan oikeudet arvioida oppilaan arvosanat.
Täsmälliset pykälät löytyvät Finlex-säädöstietopankista:
Perusopetuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Perusopetusasetus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Muita oppilaitoksia koskevat lait löytyvät Finlex-säädöstietopankista hakusanalla esim. ammattikorkeakoululaki, yliopistolaki tms.
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin.
Sinun kannattaa tutustua politiikan yleisteoksiin, esim. Jaakko Nousiaisen kirjaan Suomen poliittinen järjestelmä, 10. uud. laitos, Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1998, jonka II luku on nimeltään Poliittiset puolueet, s. 30-, tai johonkin lukion yhteiskuntaopin kirjaan, esim. Markku Liuskarin Lukion yhteiskuntatieto, uud. lait, 2. p., Helsinki, Otava, 2000, jonka III luku on Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja siinä s. 61- Puolueet. Niistä saat tietoa puoluelaitoksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Ne voi hakea esiin osoitteella http://www.kirjastot.fi/ | Miten kirjastojen kirjojen ym. aineistoa etsitään. Koska asut Jyväskylässä, pääset kohdasta Monihaku katsomaan mm. oman alueesi kirjastojen kokoelmatietokantoja. Tai...
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Lehtikankaan kirjastossa ei ole varsinaisesti omia videoita, vaan ne siirtolainataan sinne aina pääkirjastosta ja näin ollen Disney-videoiden nimekkeet ja määrä voivat vaihdella eri aikoina. Tällä hetkellä siellä on 4 Disney:n videota: Nemoa etsimässä, Nalle Puh - kummittelua kerrakseen, Herkules ja Poutapilvi Puh. Videoiden määrän ja tilanteen voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=loans&sesid
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
1950 painetun Shakespearen Koottujen mukaan Puckin repliikki on viidennen näytöksen lyhyen toisen kohtauksen lopussa ja kuuluu kokonaisuudessaan Cajanderin suomentamana näin:
Puck: " Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks' suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiset näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, -
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Samantyylisiä jännittäviä kirjasarjoja löytyy jo klassikoksi muodostuneet Carolyn Keenen Neiti etsivät, Fiona Kellyn Mystery Club, Francine Pascalin Sweet Valley High-trillerit ja kotimaisista Tuija Lehtisen Katuhaukat-sarja.
Mikäli olet kiinnostunut myös tieteiskirjallisuudesta, kannattaa tutustua K. A. Applegaten sarjaan Animorps.
Toivottavasti näistä löydät mukavaa luettavaa.
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
HelMet-kirjastojen lainoja voi uusia soittamalla mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/, kun klikkaat haluamasi kirjaston kohdalla linkkiä ”Yhteystiedot”. Uusimista varten tarvitaan kirjastokortin numero.
Lainoja voi uusia myös Internetin kautta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi, jos lomapaikassa on nettiyhteys. Uusimiseen Internetin kautta tarvitaan kirjastokortin numero ja siihen nelinumeroinen pin-koodi. Pin-koodin saa tarvittaessa hankittua mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan varaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uusiminen...
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Kyllä voi. Vuosaaren kirjaston tietokoneilla 10, 13, 14, 15 ja 16 on mahdollisuus käyttää skanneria.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voit varata koneen itse HelMet-palvelusivustolta löytyvästä varausjärjestelmästä (ks. linkki alla).
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
