Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
OverDrive on käytössä enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastoissa ja näissäkin vain 18.11.2025 asti. E-kirjaston haku- ja rajausominaisuukset ovat työn alla, joten toivottavasti E-kirjastoa on tulevaisuudessa nykyistä mukavampi käyttää. Myös englanninkielinen kokoelma kasvaa jatkuvasti ja uutta aineistoa tulee jatkossa kokoelmiin kahden viikon välein.Vinkkejä ja ohjeita kirjojen hakuun ja selailuun E-kirjastossa löytyy tältä sivulta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-sovelluksen-kayttoohje#4.1%20Kirjat.
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Vaski-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto löytyy kirjan eräpäivä, kun haet teoksen nimellä ja klikkaat Lainassa -linkkiä. Tulet Teoksen saatavuus -näytölle, josta kohdasta Niteet klikkaamalla pääset katsomaan eräpäiviä.
Ainoastaan silloin kun kirja on noudettavana kirjastossa, eikä varaaja ole vielä noutanut varaamaansa teosta, eräpäivä puuttuu. Samoin jos teos on vasta kuljetettavana kirjastosta toiseen.
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Love Recordsin historiikki sisältää tiedot Love Recordsin tuotannosta Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Schildt, 2005). Myös Juhani Vallin toimittamasta "Levykatalooki 1966-1989" nimisestä julkaisusta löytyy tietoja tuotannosta.
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
Tässä joitakin ehdotuksia:
Työn runo puhuu. Toim. Kaija Viljakainen ja Tuija Kakko. Sisältää joitakin runoja myös koneista.
Tiihonen, Ilpo : Monttööri Kahjunen (kokoelmassa Jees ketsuppia).
Kirsi Kunnas : Herra Pii Poo (kokoelmassa Tiitiäisen satupuu).
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
24.1. syntyneitä kirjailijoita ovat ainakin Kersti Bergroth (vuomma 1886, kirjoitti nimellä Mary Marck), Vicky Baum (vuonna 1888), Matti Kurikka (vuonna 1863) ja E. T. A. Hoffman (vuonna 1776). Myös muistelmia kirjoittanut Lasse Pöysti on syntynyt 24.1. (vuonna 1927). Tiedot löytyvät eri vuosien Kirjastokalentereista ja Liutan, Meriluodon ja Ropposen kirjasta Kirjanäyttelyt kirjastossa - pieni ideakirja.
