Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-...
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Nummi-Pusulan kirjaston aineistotietokannasta ( http://nummi-pusula.kirjas.to/ ) löytyi yksi hevosaiheinen cd-rom, mutta se ei ole peli. Cd-romin nimi on "Hevostyttö". Mikäli haluat, voit kysyä kirjastosta mahdollisuutta tilata kaukolainaksi hevosaiheisia peliromppuja. Tässä on joitakin esimerkkejä, joita löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista ( http://www.helmet.fi/ ):
Barbie horse adventures : the ranch mystery (Vivendi Universal Games, 2003)
Prinsessa Sissin ensimmäinen suuri seikkailu (Young Genius cop. 2001)
Rosemond Hillin perintö ( Elävät kirjat, 2002)
Unelmahevonen (Softmei, 2000)
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
Sielu-käsitteellä on ollut ajattelun ja uskontojen historiassa monenlaisia ja usein epäselviä merkityksiä. Länsimaisessa aatehistoriassa jonkinlaisen täsmällisen määritelmän (tai ainakin luonnehdinnan) sana sai kreikkalaisen Platonin (427-347 eKr) filosofiassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Platon#Sielu_ja_ruumis ). Oleellisinta Platonin näkemyksessä on, että sielu ja ruumis ovat toisistaan erillisiä ja vain sattumalta yhtyvät toisiinsa. Kun ruumis kuolee ja katoaa, sielu jatkaa elämäänsä, koska se on ikuinen.
Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden lahkona. Juutalaisuuden ihmiskäsitykselle on luonteenomaista, että ihminen on yksi jakamaton kokonaisuus. Perustekstinä tässä on 1. Moos. 2:7: ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja...
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://finna.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
- Jäntti, Yrjö...
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja...
