Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) -sarjaa ei ole toistaiseksi julkaistu Suomessa DVD:llä. Se on kuitenkin tilattavissa ulkomaisista nettikaupoista ilman suomenkielistä tekstitystä.
Myöhästymismaksuja ei ole pakko maksaa heti. Mutta mikäli maksuja tulee yli 30 euroa, et voi lainata ennen kuin olet hoitanut summan alle 30 euron.
HelMet-kirjaston käyttösäännöt
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Maksut-liite
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Vuonna 1944 tuotiin ensimmäiset Pepsit Suomeen, ja vuonna 1968 aloitettiin valmistaminen Suomessa lisenssillä. Vuonna 1999 Pepsin valmistus siirtyi Sinebrychoffilta Hartwallille, ja kilpailija Coca-Colan valmistus puolestaan Hartwallilta Sinebrychoffille.
Vuonna 1893 Pohjois-Carolinasta kotoisin oleva apteekkari Caleb Bradham ryhtyi valmistamaan vedestä, sokerista, vaniljasta, harvinaisista öljyistä sekä kolapähkinöistä kehittämäänsä uutta juomaa, joka tunnettiin nimellä "Brad's Drink". Vuonna 1898 Bradhamn nimesi juoman Pepsi-Colaksi.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pepsi
Biologian sanakirjan mukaan primaarisia sukupuoliominaisuuksia ovat vain sukupuolielimet sukupuolirauhasineen. Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat "kaikki muut sukupuolia erottavat ominaisuudet, kuten erot ruumiin rakenteessa ja koossa, lihasmassassa, karvoituksessa, höyhenyksessä, maitorauhasissa, äänessä, käyttäytymisessä jne."
Lähde: Biologian sanakirja (2001) s. 681
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on mikrokuvattu korttimuotoon, ja niiden kaukolainauksen hoitaa koko maan alueelta Mikkelin maakunta-arkisto. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossaan. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja sen aineiston kaukolainauksen hoitaa kukin maakunta-arkisto omalta alueeltaan, siis Kiteen mikrofilmirullat saa kaukolainaan Joensuun maakunta-arkistosta. Kaukolainaan saatua mikrofilmiaineistoa ei saa kotiin, vaan se on tutkittava kirjaston lukulaitteella.
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
Laulu on ainakin kahdella levyllä:
- Hip hoi, musisoi / sovitukset ja tuotanto: Matti Kontio (sekä cd-levynä että kasettina)
- Hei vaan : Margareta Voipion lastenlauluja (vain kasettina)
Ulvilan kirjastossa kumpaakaan ei ole, mutta oman kirjaston kautta ne voi saada kaukolainaksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Marsun suurin poikasmäärä, joka on kirjattu on 17. Yleensä marsulla on poikasia 1-6. Marsu synnyttää vähän jälkeläisiä verrattuna muihin pieniin jyrsijöihin. Marsun tiineys kestää yli kaksi kuukautta, jolloin poikaset ovat syntyessään täysin kehittyneitä ja ne itsenäistyvät nopeasti.
Lähteet:
Linnavuori, Arja : Marsu voi hyvin :(Amino-kustannus, 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1712149~S9*fin
http://en.wikipedia.org/wiki/Guinea_pig#Breeding
