Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
Kiitos itsellesi kysymyksestä! Suosittelen kysymään Rovaniemen kaupunginkirjastota vaikkapa seuraavia kirjoja:
Italian keittiö(toim.Kay Halsey), Michele Scicolone:Italia – ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, Frances Mayes:Bella Toscana ja Toscanan auringon alla, Maailman keittiöitä:Italia – alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin(toim.Miranda Alberti), Pronto!Pronto! – herkutellen halki Italian (Järvelin, Lindholm) sekä Caroline Ellwood: Italian herkut. Nettisivuja löytyy myös runsaasti: http://www.globalgourmet.com/destinations/italy/, http://www.made-in-italy.com/winefood/food.htm tai http://www.mangiarebene.net/ sisältävät monipuolista tietoa. Jos nämä eivät riitä, kannattaa...
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi sanahaulla joitakin viitteitä suomenkielisestä, projektinhallintaa yleisesti käsittelevästä kirjallisuudesta.
Käyttämällä hakusanaa "taikakolmio", ei löytynyt mitään.
Sanahaussa käytin hakulauseketta:
(s:projektit and s:hallinta) or s:projektityö ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Viitteissä ovat mm. seuraavat kirjat:
Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki : Projektijohtaminen Risto Pelin, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Kettunen, Sami: Onnistu projektissa. Helsinki : WSOY, 2003.
Forsberg, Kevin: Projektinhallinta : malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. [Helsinki] : Edita, 2003 (Jyväskylä : Gummerus).
Rissanen, Tapio: Projektilla tulokseen....
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Tässä joitakin ehdotuksia:
Työn runo puhuu. Toim. Kaija Viljakainen ja Tuija Kakko. Sisältää joitakin runoja myös koneista.
Tiihonen, Ilpo : Monttööri Kahjunen (kokoelmassa Jees ketsuppia).
Kirsi Kunnas : Herra Pii Poo (kokoelmassa Tiitiäisen satupuu).
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kirjoittamalla valkoiseen laatikkoon esim. KOULUT ARKKITEHTUURI, YLIOPISTOT ARKKITEHTUURI. Voi käyttää myös sanaa KOULURAKENNUKSET. Näiden avulla löytyvistä kannattaa erikseen mainita
Yliopiston Helsinki. - Helsingin yliopisto, 1990.
jossa esitellään Helsingin yliopiston rakennuksia
ja
Makkonen, Leena
Opintiellä : helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004.
Samalla tavalla voi tehdä hakuja esim. käyttämällä sellaisia sanoja kuin KANSAKOULUT ja OPPIKOULUT tai yhdistelemällä esim. KANSAKOULUT HELSINKI
Tässä huomionarvoinen on
Somerkivi, Urho
Helsingin kansakoulun historia. - Helsingin kaupunki, 1977....
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Voisit kokeilla vaikka seuraavia:
Sade Lankeaa / Ros Wynne-Jones, Like, 2010; sijoittuu eteläiseen Sudaniin, nälänhätää kokevaan pikkukylään.
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta / Petina Gappah, Tammi, 2009; humoristisia tarinoita nuoren naisen näkökulmasta.
Valkoinen tiikeri / Aravind Adiga, BTJ, 2010; köyhän riksakuskin pojan tarina Delhistä.
Kukkien verellä kirjoitettu / Anita Amirrezvani, WSOY, 2008; historiallinen romaani naisten elämästä 1600-luvun Persiassa.
Älä kysy yöltä / Amos Oz, Tammi, 2010; avioliittokuvaus Tel Kedarin pikkukaupungista Israelista.
Jelinin aamut / Susan Abulhawa, Like, 2010; sukuromaani Palestiinasta.
Tapaus Mao / Qui Xialong, Otava, 2010; yhteiskuntakuvausta sisältävä jännäri Shanghaista, Kiinasta....
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Turun kaupunginkirjaston kortti ei mene vaihtoon, jos sinulla on tällä hetkellä voimassaoleva kortti. Ohessa lisätietoa järjestelmänvaihdoksesta:
Vaski-kirjastojen järjestelmäuudistuksen aikana pitkät laina-ajat.
Toukokuun alussa Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee nykyisestä 9 kunnankirjaston tietojärjestelmästä 17 kunnan ja 44 kirjaston yhteistyöalueeseen. Samalla kirjastojärjestelmä uusitaan. Uudistuksen vuoksi kirjastojärjestelmä ja lainauspalvelut ovat poissa käytöstä Turun kaupungin kirjastoissa 12.4.–1.5.2012.
Järjestelmän päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin...
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
Linnea-tietokannoista (Fennica=Suomen kansallisbibliografia, Linda= yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Manda=yleisten kirjastojen
yhteistietokanta, Arto=kotimainen artikkeliviitetietokanta) ei todellakaan löydy edes osittain tämän nimistä teosta. Jos julkaisu on uusi, siitä saattaisi löytyä tietoja internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) avulla,´mutta tässä tapauksessa ei netistäkään löytynyt mitään. Ehkä julkaisu ei ole vielä ilmestynyt? Entä kirjoittaja ja nimeke? Pitänevätkö paikkansa?
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
24.1. syntyneitä kirjailijoita ovat ainakin Kersti Bergroth (vuomma 1886, kirjoitti nimellä Mary Marck), Vicky Baum (vuonna 1888), Matti Kurikka (vuonna 1863) ja E. T. A. Hoffman (vuonna 1776). Myös muistelmia kirjoittanut Lasse Pöysti on syntynyt 24.1. (vuonna 1927). Tiedot löytyvät eri vuosien Kirjastokalentereista ja Liutan, Meriluodon ja Ropposen kirjasta Kirjanäyttelyt kirjastossa - pieni ideakirja.
