Helmet-sivulla on tällainen tieto:
"
Tyynynaluskirja / Sei Shonagon ; suomentanut : Miika Pölkki. /ILMESTYMINEN EPÄVARMAA, TILAUKSET PERUTTU. EI VOI VARATA
Shonagon, Sei
Kirja | Teos | 2016-04-15 /uusi ilmestymispäivä 15.03.2018. Uusi ilmestymispäivä 15.3.2019."
Kustantaja ei siis ole saanut kirjaa ulos ja ilmestyminen on epävarmaa. Jos haluat tietää tarkemmin, kannattaa kysyä suoraan kustantajalta.
Etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta teoksia yhdistämällä
hakusanat päivähoito,lastenhoito,esikoulu,lastentarhat,esiopetus, kasvatus ja lastenhoito
hakusanaan historia. Löysin seuraavat suomenkieliset kirjat.
Kankare, Leena
Urpusista mettiäisiin--lastentarhanopettajan elämää
/ Leena Kankare
Lastentarhanopettajaliitto LTOL, [Helsinki], 1997
Itäkeskuksen ja Töölön kirjastot
Finne, Marjatta
Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel--
lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle
/ Marjatta Finne
Finn Lectura, [Helsinki], 1992
mm. Itäkeskuksen, Töölön ja Kallion kirjastot
Tähtinen, Juhani
Miten kasvattaa pikkulapsia--kasvatusmoraliteetin ja
suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850-198
suomenkielisten kasvatus- ja...
Viime vuonna ilmestyi Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos", joka voisi olla juuri etsimäsi kirja.
Pessi Levanto on puolestaan tehnyt "Taivaalliset tarinat, Sika myyttien maailmassa"- nimisen cd:n, jonka lauluissa Julia Vuoren Helsingin Sanomien Nyt-liitteestäkin tuttu sarjakuvahahmo Sika tutustuu antiikin myyttikertomuksiin. Levyn mukana tulee myös pieni tekstivihkonen, jossa laulun sanojen lisäksi kerrotaan myyteistä, joihin laulut pohjautuvat. Tämä voisi myös olla sopiva/kiinnostava.
Kumpiakin on lainattavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa yhteisestä tietokannastamme http://www.libplussa.fi
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Annika Thor on syntynyt Ruotsissa, Göteborgissa vuonna 1950.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006).
Ruotsinkielistä tietoa kirjailijasta on saatavilla enemmän. Hyvä lähtökohta on katsoa hänen kotisivuaan :https://annikathor.wordpress.com/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Kyseinen äänilevy löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista. Äänilevy on kuunneltavissa paikan päällä Kansalliskirjaston musiikkikirjastossa, jossa siitä voi myös tehdä kopion omaan käyttöön. Kuunteluaika täytyy kuitenkin varata etukäteen. Yhteystiedot löytyvät Kansalliskirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon...
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Mahdatkohan tarkoittaa "Mitä-missä-milloin"-sarjassa ilmestynyttä "Korttipelikirjaa" (4.p. vuodelta 1994), jonka Ilmo Kurki-Suonio on toimittanut suomeksi? Teoksessa on 246 sivua. Pasiansseista on 1992 ilmestynyt Ursula von Lynckerin "Suuri pasianssikirja", joka sisältää 111 peliä aloittelijoille ja kokeneemmille pelaajille. Tämä teos on 215-sivuinen. Molempia kirjoja on saatavilla Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
SAR on lyhenne englanniksi sanoista search and rescue. SAR on yleinen kansainvälinen pelastustoiminnan lyhenne, jota käytetään muun muassa pelastusalusten ja -helikoptereiden kyljessä.TEPA-termipankki https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/meripelastus
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Aiheestasi löytyy:
-Kognitiivinen psykoterapia, 2001, toim. Seppo Kähkönen, Irma Karila, Nils Holmberg (skitsofreniaa käsittelevä artikkeli s. 245-261)
- Kivinen, Pirjo: Psykoottisen kokemuksen avautuminen : näkökohtia skitsofreniapotilaan kognitiivisesta terapiasta. Mielenterveyden keskusliitto, 1999.
- Psykoterapian prosessit : tutkimukselliset konstruktiot /Antero Toskala ja Jarl Wahlström, Hki : Suomen psykologien seura, 1996.
- Fowler, D.Robert: Cognitive behavior therapy for psychosis: theory and practice, 1995.
- Cognitive psychotherapy of psychotic and personality disorders /ed. Carlo Perris and Patrick D. McGorry, 1998.
Myös seuraavissa voisi olla jotain:
-Toskala, Antero: Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja...
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
