Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
Tule kirjan kanssa kirjastoon! Kirja tulisi korvata kirjastolle - HelMet-kirjastojen periaatteet on esitetty HelMet -palvelusivun kohdassa Info > Asiakkaana kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Vantaan kaupunginkirjasto ottaa mieluiten korvauksena uuden kappaleen teosta, jos vahingoittunut teos on ollut Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Voit mielellään myös soittaa kirjastoon, niin kirjasto selvittää asiaa ja voi vaikka neuvoa korvaavan kirjan hankintapaikkoja.
Nimen oikea muoto on Beth Beechwooch.
Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee kirjan Hannah Montana: Supertähden salaisuus tiedoissa seuraavasti:
"Tekijän nimi nimiösivulla virheellisesti Beth Breechwood."
Nimiösivu on kirjan alkusivu, jolla näkyvät kirjan tekijä(t), nimi ja kustantaja.
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen...
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja Suahilin peruskurssi, tekijä on Arvi Hurskainen, painovuosi 1989. Kirjan lopussa on noin 20-sivuinen sanasto-osa. Lisäksi meiltä löytyy suahili-englanti- ja suahili-ruotsi-sanakirjoja.
Eli valitettavasti vaikuttaa siltä, että täydellistä suomi-suahili-sanakirjaa ei ole toistaiseksi julkaistu lainkaan!
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta käy ilmi, että 31.12.2022 Suomessa on ollut yhteensä 159 114 yli 85-vuotiasta ihmistä. Valitettavasti tätä tuoreempia tilastoja ei ole saatavilla. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä teoksia, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta. Kannattaa kysellä saatavuutta tai kaukolainausta lähikirjastosta:
Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio (2001); Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio (2000); Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari (2000); Kauppi, Raili: Kirjasto, sivistys, kasvatus (2000); Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999); Kipinöitä oppimiseen - kirjasto oppimisen tukena / toim. Liisa Niinikangas (1996); Koivunen Hannele: Kirjasto merkityksen tuottajana tietoyhteiskunnassa (...
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät kätevästi Internetistä osoitteesta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm
Sivuilla on tietoa Christien elämästä ja tuotannosta sekä runsaasti linkkejä muille saman aiheisille www-sivuille. Sivuilta löytyy myös lista Christie -aiheisesta kirjallisuudesta johon pääset tutustumaan tarkemmin kirjastoissa.
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Vastaaviin kysymyksiin on tässä palvelussa usein vastattu, että rahojen arvo riippuu mm. niiden kunnosta. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on mainittu vuosisarjat. Arvo riippunee iän lisäksi myös siitä, paljonko niitä on painettu. Kirjan arvot eivät ole osto-tai myyntiarvoja vaan arvioita keräilyarvoista.
Lisätietoa voit saada Suomen numismaattiselta yhdistykseltä
http://www.snynumis.fi/
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
Osa kirjastoista muovittaa kirjansa itse täysin käsityönä. Esim. Porvoo tilaa kirjansa valmiiksi muovitettuina. Muovitus tapahtuu tietokonepohjaisella muovituskoneella. Kirja sijoitetaan lukulaitteen alle ja laite tulostaa oikean kokoisen muovin ja pyöräyttää sen kirjan ympärille. Kulmat ja viimeistelyt tehdään käsin. Pehmeäkantisia kirjoja muovitettaessa käytetään ns kovamuovia. Silloin prosessi on enemmän käsityötä, koska muovi on niin jäykkää, ettei kone voi pyörittää sitä kirjan ympärille.
Kyllä voi. Vuosaaren kirjaston tietokoneilla 10, 13, 14, 15 ja 16 on mahdollisuus käyttää skanneria.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voit varata koneen itse HelMet-palvelusivustolta löytyvästä varausjärjestelmästä (ks. linkki alla).
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,...
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
