Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Vastasin juuri melkein samanlaiseen kysymykseen ja keräsin listan esihistoriaa käsittelevistä kirjoista. Keräsin siitä suurin piirtein Suomen alueelle sijoittuvat ja kaivoin vielä lisää mytologisempia kirjoja. Lista ei ole millään muotoa kattava, ja sinne tuli mukaan jonkin verran lasten- ja nuortenkirjojakin, ei tosin mitenkään kattavasti. Tässä on sitten lista:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Eino Leinon Helkavirsiä / Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen [osa tarinoista sijoittuu esihistorialliseen aikaan]
Ennen päivänlaskua ei voi / Johanna Sinisalo
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset...
R. R. Ryynäsen sanat Sam Sihvon säveltämään marssiin Muistoja Pohjolasta löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 5 sekä nuottijulkaisusta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (toimittaneet Paavo Einiö, Jussi Valto, 1994). Teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin ja näyttävät olevan tällä hetkellä paikalla.
https://eepos.finna.fi/
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Viiru ja Pesonen : Viiru kateissa : Viiru ja Kososen kukko / teksti & piirrokset Sven Nordqvist
Julktiedot [Helsinki] : Pan Vision, 2004
Tämä versio löytyy kyllä monesta kirjastosta ja asiasanoihin on lisätty tuo kysymäsi animaatio.Olisiko kuitenkin oikeanlainen?
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Vastaaviin kysymyksiin on tässä palvelussa usein vastattu, että rahojen arvo riippuu mm. niiden kunnosta. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on mainittu vuosisarjat. Arvo riippunee iän lisäksi myös siitä, paljonko niitä on painettu. Kirjan arvot eivät ole osto-tai myyntiarvoja vaan arvioita keräilyarvoista.
Lisätietoa voit saada Suomen numismaattiselta yhdistykseltä
http://www.snynumis.fi/
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
