Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa...
Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä...
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston...
Turun kaupunginkirjaston kortti ei mene vaihtoon, jos sinulla on tällä hetkellä voimassaoleva kortti. Ohessa lisätietoa järjestelmänvaihdoksesta:
Vaski-kirjastojen järjestelmäuudistuksen aikana pitkät laina-ajat.
Toukokuun alussa Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee nykyisestä 9 kunnankirjaston tietojärjestelmästä 17 kunnan ja 44 kirjaston yhteistyöalueeseen. Samalla kirjastojärjestelmä uusitaan. Uudistuksen vuoksi kirjastojärjestelmä ja lainauspalvelut ovat poissa käytöstä Turun kaupungin kirjastoissa 12.4.–1.5.2012.
Järjestelmän päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin...
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family...
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan...
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan...
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löytyy taustaa kysymillesi nimille. Kirjoita hakuruutuun kyseinen nimi ja sana etunimet.
Seuraavat tiedot olen kopioinut arkistosta:
Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma 'kaksonen'. "Epäilevä" Tuomas oli yksi Jeesuksen 12 apostolista.
Sakari on lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lauri on peräisin Laurentiuksesta,...
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Jos DVD-levy katoaa, asiakkaan täytyy maksaa kirjastolla korvausmaksu. Korvausmaksun suuruus vaihtelee elokuvan mukaan. Monta levyä sisältävät paketit ovat yleensä kalliimpia kuin yhden levyn pakkaukset. Korvaushinnan voi kysyä omasta kirjastosta.
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata uudella kaupasta ostetulla, koska kirjastojen täytyy hankkia elokuviin erillinen lainauslisenssi. Lisenssin vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat kalliimpia kuin kaupasta ostetut.
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
