Kuolintodistuksia säilytetään Tilastokeskuksessa. Kirjallisesta pyynnöstä tilastokeskus toimittaa kuolintodistuksen lähisukulaiselle. Hakemuksessa on mainittava vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja vainajan viimeinen kotikunta. Hakijan osalta tarvitaan tieto sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä hakijan yhteys- ja henkilötiedot.
Kuolintodistuksesta ilmenee onko vainajalle tehty oikeustieteellinen ruumiinavaus, missä se on suoritettu sekä ruumiinavauksen tunnistetieto. Ruumiinavauksen tuloksia säilytetään avauksen tekopaikan arkistossa.
Sarja on italian television ideoimana. Inspiraation ovat saaneet Samuel Richardsonin romaniista Pamela.
Pamela suomeksi löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Katso lisää:
http://www.ilmondodielena.it/elisafl/
http://www.imdb.com/title/tt0319344/
Aivan tarkkoja lukuja ei ilmeisesti tiedetä, mutta ohessa lukuja muutamista lähteistä:
Talvisota 800-1100 (Talvisodan pikkujättiläinen, s. 792)
Jatkosota 2377 (Neuvostoliiton virallinen tilasto, suomalainen arvio 3500. (Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1028)
Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. (www.veteraanienperinto.fi)
Talvisodassa suomalaisia jäi vangiksi lähes 900 (yle.fi Elävä arkisto)
Neuvostoliiton Euroopan rintaman sotavangit kansallisuuksittain ajalla 22.6.1941 - 2.9.1945 venäläisten lähteiden mukaan suomalaisia 2 377 (http://www.uta.fi/~titima/stilasto.html)
Lisätietoja tiedonlähteestä, jota valitettavasti juuri nyt ollut käytettävissä:
Teuvo Alava -...
Varsinaista suomenruotsalaista lastenkirjallisuutta esittelevää, kattavaa tietokantaa tai vuosittaista kirjaluetteloa ei ole valitettavasti olemassa.
Bokkatalogen on ehkä lähimpänä kaipaamasi luetteloa. Lehti sisältää suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittelyä ja se julkaistaan vuosittain. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa: http://bokkatalogen.fi/bokkatalogen/ Lehdessä on paljon muutakin kuin lastenkirjallisuutta. Tällä hetkellä luettavana on vuoden 2008 ja 2009 lehdet.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti ylläpitää vuorostaan ONNET-tietokantaa, josta voit etsiä suomalaista lastenkirjallisuutta ja sen tutkimusta. Tässä on siihen suora linkki: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Tietokannassa voi...
Hei!
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy cd-rom-muodossa vain yksi lainattava järvikartta: Savonlinna-Kuopio, 2006.
Paperimuodossa löytyy sisävesikarttoja pääkirjaston lehtisalissa, mutta ne eivät ole lainattavissa. Löydät ne Verkkokirjasto Sallin kautta kun Tarkennettulla haulla valitset Aineistolaji-kenttään "kirjat ja kartat" ja Hakusanat-kenttään esim. merikartta.
Muiden suomalaisten maakuntakirjastojen cd-rom-muodossa olevia sisävesikarttoja voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index
Valitse Maakuntakirjastot, sieltä Kaikki (kirjastot), Materiaalityypiksi cd-rom ja Asiasanakenttään kirjoita vaikkapa veneily tai merikartta.
Kaukolainatilauksesi voit lähettää kirjastomme kotisivun kautta:...
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Kyseessä on maorilaulu eli se on peräisin Uuden-Seelannin alkuperäiskansan parista. Suomalaisille tutuin versio lienee nimellä I-buu-i-tai Fröbelin Palikoiden lastenlevyltä Hui Hai (2009)
Alunperin laulu oli nimeltään He Puru Taitama ja sen teki muusikkosuvun vesa Kingi Te Ahoaho Tāhiwi vuonna 1909 kosintalauluksi. Sanoituksessa nuori mies kehuu omaa vahvuuttaan ("Olen oikea nuori sonni!"):
He pūru taitama e
He pūru taitama hoki!
He pūru taitama
He pūru tukituki
He pūru taitama e
(I'm) a strong young man!
A real young bull!
A vigourous lad!
A rampaging bull!
A husky young man
Kappale levisi Eurooppaan 2. maailmansodan aikana maoritaustaisten sotilaiden mukana. Sotilaat...
PVC eli polyvinyylikloridi on muovilaatu. Se on yksi maailman eniten käytetyistä polymeereistä. PVC on ominaisuuksiltaan monimuotoinen ja pitkäikäinen materiaali. Sitä hyödynnetään muun muassa rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketieteen välineissä, sähkö-ja elektroniikkateollisuudessa sekä pakkausteollisuudessa.
Latex/lateksi puolestaan on luonnonkumi, joka on vanhin kumityyppi. Se valmistetaan kumipuun maidosta ja sitä käytetään mm. autonrenkaissa, kondomeissa, käsineissä ja kuumailmapalloissa.
Lisätietoa PVC:stä: Trendikäs PVC -verkkojulkaisu https://www.plastics.fi/julkaisut/ (julkaisu löytyy sivulta PDF-versiona)
Lisätietoa luonnonkumista: https://www.tesa.com/fi-fi/wikitapia/voinko-sulkea-pakettini-...
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, verkko-osoite on http://finna.fi
Haluamasi listauksen saat Fennicasta esim. seuraavaa hakupolkua käyttämällä: HAKU->HAUN RAJAUS (julkaisuvuoden kohdalle molempiin ikkunoihin 1981, kieleksi ja julkaisumaaksi Suomi)->ASETA RAJAUKSET. Perushaussa haku onnistuu esim. kaunokirjallisuuden UDK-luokan numerolla. HAKUSANAT-ikkunaan kirjoitetaan udk:894.541 ja hakutyypiksi valitaan LUOKITUS. Tulokseksi saadaan lista v.1981 Suomessa ilmestynestä kaunokirjallisuudesta lajeittain (runot/894.541 -1, näytelmät/894.541 -2, kertomakirjallisuus/894.541 -3 jne.) teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos haluaa esille vain listan romaaneista ja novelleista kirjoitetaan hakulausekkeeksi udk:894.541 -3 ja...
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi kouluttautua. Katso aiemmin vastattu kysymys oppisopimuskoulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=99ad708a-23c…
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
