Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Yleistä sosiaalista mediaa koskevaa yleisten kirjastojen tilastoa ei löytynyt. Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
sisältävät vain asiakkaiden verkkokäynnit (Asiakkaat -> Verkkokäynnit). Vuonna 2010 esim. Turun kaupunginkirjasto lisää Opetusministeriölle meneviin verkkokäynnit -tilastoihin ensimmäistä kertaa myös sosiaalista mediaa koskevat tiedot. Mutta vielä näitä lukuja ei siis erotella, vaan ne sisältyvät valtakunnalliseen Verkkokäynnit -tilastoon. Sosiaalinen media on vielä uutta yleisissä kirjastoissa, ehkä tätäkin palvelua myöhemmin tilastoidaan kattavasti.
Tilastokeskus tilastoi sosiaalisen median käyttöä yleisesti (Sosiaalinen media: verkkomedian ja...
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
Nuotti löytyy tämän laulun tekstintekijän Juha Vainion kokoelmasta Juha Vainio : lauluntekijä ja laulaja (Fazer, F.M.07430-2, 1990).
Nuotti on saatavissa mm. Outi-kirjastoverkon kirjastoista.
Tauski Peltosen laulun "Sinä vain" sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 20, Suomipopin helmiä 5, Kultainen rakkauslaulukirja ja Popin pehmeät suosikit. Jos sanoilla on kiire, ainakin tältä sivulta ne saa saman tien: http://www.lyricsbox.com/tauski-lyrics-sina-vain-52k2sfk.html
Heikki Poroila
Elämänalue on sosiaalinen ilmiö ja teoreettinen termi, jolla pyritään jakamaan elämä eri osa-alueisiin, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tarkkaa määritelmää ei ole.
Muun muassa tutkija Frank Martelan mukaan kolme tyypillisimmin nimettyä tai tärkeintä elämän osa-aluetta ovat työ, perhe ja vapaa-aika. (Lähde: https://frankmartela.fi/tag/psykologiset-perustarpeet/)
THL ei puhu varsinaisista elämänalueista, mutta tekee vastaavanlaisia ja paljon tarkempia jakoja elämänlaatua ja toimintakykyä mitatessaan: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne
Teoksessa Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea (Salmi & Lammi-Taskula,Gummerus, 2004)...
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastulostustilin pin-koodin voi vaihtaa, tai paremminkin luoda uudelleen, kirjautumalla asiakastulostustililleen asiakastulostus.hel.fi ja valitsemalla sieltä Generate PIN. Tarkempaa ohjetta verkosta ei valitettavasti ole vielä saatavilla.
Tulostaminen Helsingin kaupunginkirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_Helsingin_kirjastojen_asiak(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_omalta_laitteeltaHelsingin_(25…
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Kirjastokortin saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit poiketa missä tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus - netin kautta kortin hankkiminen ei onnistu juuri siksi, että asiakkaiden oman turvallisuuden vuoksi korttia tehtäessä on varmistuttava hakijan oikeasta henkilöllisyydestä.
Kirjastokortista ei kirjastossa tarvitse tehdä hakemusta, vaan kortti tehdään saman tien ja näin ollen se on heti samalla käynnillä käytettävissä.
Uuden version Maggie Reillyn "Everytime we touch" -kappaleesta esittää Cascada ja se on julkaistu CD-singlenä. Tarkistin maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) levyn saatavuuden, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa. Singlejä harvemmin hankitaan kirjastojen kokoelmiin. Tietoa levystä on esimerkiksi tällä verkkosivulla: http://www.musicline.de/en/product/9005536216698
Samantyylisiä jännittäviä kirjasarjoja löytyy jo klassikoksi muodostuneet Carolyn Keenen Neiti etsivät, Fiona Kellyn Mystery Club, Francine Pascalin Sweet Valley High-trillerit ja kotimaisista Tuija Lehtisen Katuhaukat-sarja.
Mikäli olet kiinnostunut myös tieteiskirjallisuudesta, kannattaa tutustua K. A. Applegaten sarjaan Animorps.
Toivottavasti näistä löydät mukavaa luettavaa.
Alla kaksi varsin tuoretta lehtiartikkelia, jotka käsittelevät pölynimureita.
Sihvonen, Lauri: Paljon pölyä tyhjästä / Kuluttaja: 2007 ; (41) ; 3 ; 8-11. (Testissä 19 pölynimuria, joista 2 pussittomia);
Purhonen, Antti: Vain muodon vuoksi : pussittomat pölynimurit / Tekniikan maailma : 2006 ; (54) ; 7 ; 134-139. (Testissä pölynimurit, joissa on pölypussin sijaan tyhjennettävä säiliö. Imurimerkit: LG V -KC402CTUG, Electrolux TwinClean Z 8245, Dyson DC08 T SSTV-EU, Hoover TC 2665, Severin 7946, Volta Cyclone XL U 6620).
Lehtien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
