Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Mm. seuraavissa kirjoissa on tietoja Jorma Kurvisesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa myöhästymismaksu peritään kaikilta eräpäivän jälkeisiltä päiviltä mukaan lukien palautuspäivä.
Myöhästymismaksu peritään myös niiltä päiviltä kun kirjastot ovat kiinni. Lainassa oleva aineistohan on asiakkaalla käytössään niinäkin päivinä kun kirjastot eivät ole avoinna.
Latinalais-suomalaisen sanakirjan (esim. Salmi-Linkomies, Latinalais-suomalainen sanakirja) mukaan sepultura on suomeksi hautaaminen, hautaus. Hauta taas on latinaksi sepulcrum.
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin...
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Vuonna 1980 säädetty vapaakappalelaki koskee myös ääni- ja kuvatallenteita eli tallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin ylipiston kirjastolle. Laki kokonaisuudessaan löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420?search%5Btype%5D=pi…
Vapaakappaleet on sijoitettu Kansalliskirjaston musiikkikirjaston kokoelmiin. Kokoelmiin kuuluu äänitteiden lisäksi mm. nuotteja, musiikkikirjallisuutta, kausijulkaisuja ja pienpainatteita. Musiikkikirjaston yhteydessä toimivaan Kansalliseen äänitearkistoon on koottu suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista vuodesta 1901 lähtien. Äänitearkistossa digitoituja tekijänoikeuksista vapaita äänitteittä voi kuunnella RAITA-tietokannan kautta.
Linkki...
Kaikissa käytössä olevissa musiikin tietokannoissa Rakkauden kiertokulku –äänitteellä (2001) Rum and Coca- Cola –kappaleen (säv. Sullavan, Baron) sanoittajaksi on mainittu Juha Vainio. Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua tietoa, käytetäänkö levyn esityksessä Vainion vanhaa Agricola –sanoitusta (1977) vai jotain uudempaa ja onko mukana englannin kielistä alkuperäistekstiä. Ainoa keino olisi tietysti kuunnella ko. äänite, mutta sitä ei valitettavasti vastaajakirjastossa ole. Helmet –kirjastojärjelmästä http://www.helmet.fi levy toki löytyy. Ennen Juha Vainiota Rum and Coca-Cola –kappaleen on suomentanut Sauvo Puhtila käyttäen pseudonyymiä Pekka Saarto.
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Tilastokeskuksen tilasto valtion kuukausipalkat ammateittain ei tunne kyseisen ammatin haltijoiden lukumäärää eikä palkkaa. Kts. täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/pal/vkp/2008/2008_fi.asp .
Tilastokeskus saa valtion virka-ja työsuhteiden kuukausipalkat Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan...
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
