Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
Voisi olla, että kysymyksessä on joku uskonnollinen johtaja. Amerikansuomalaisten sieluistahan taistelivat työväenliike ja kirkot. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla pastori Antti Könönen (synt. Jaakkimassa 24.5.1876, kuollut 7.5.1953). Vuoden 1953 teologimatrikkelin mukaan tämä oli suorittanut pappistutkinnon Suomi-opiston teologisessa seminaarissa 1912 ja hänet oli vihitty papiksi 29.2.1912. Teologian maisterin tutkinnon hän oli suorittanut v. 1926 Augustana-yliopistossa, tohtorin tukinnon samassa paikassa 1931. Edellä mainitut oppilaitokset olivat Yhdysvalloissa, missä Könönen palveli pappina eri seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisoikeudet Könönen oli saanut v. 1931 ja oli ainakin v. 1933 ollut virassa Helsingissä....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-...
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Suomessa tuotteiden hinnoittelu on vapaata, joten kauppiaat voivat päättää hinnoista itse. 9- tai 99-loppuisilla hinnoilla pyritään todennäköisesti vaikuttamaan ostopäätöksiin herättämällä mielikuva edullisemmasta hinnasta.
Täysin merkityksetön tällainen hinta ei kuitenkaan ole. Maksettaessa hinta pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, mutta pyöristäminen tehdään vasta loppusummasta. Mikäli siis ostaa useampia tuotteita, loppusumma on alempi. Esimerkiksi viidestä tasan viiden euron tuotteesta tulee summaksi 25 euroa, kun taas viisi kappaletta 4,99 maksavaa tuotetta tekee yhteensä 24,95.
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000890?search[type]=pika&s…
Kilpailu- ja kuluttajavirasto...
Stadin slangiksi on ilmestynyt tänä vuonna "Rotsi on mut byysat puuttuu" -albumi. Siinä on neljä Carl Barksin piirtämää seikkailua, jotka on kääntänyt stadin slangiksi Sami Garam. Aku Ankan taskukirja tämä julkaisu ei kuitenkaan ole.
Albumia on jo saatavana kirjastoista täällä pääkaupunkiseudulla. Tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston kaikissa muissa toimipisteissä paitsi kirjastoautoissa. Myös omatoimikirjastoissa voi tulostaa, mutta omatoimiaikana asiakkaan pitää muistaa tuoda mukanaan oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu kaikilla muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen uutistorilla.
Kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on verkkoyhteys ja yleisimmät toimisto-ohjelmat, joten niiltä pystyy tulostamaan myös omasta verkkosähköpostista, jos tulostettavat asiakirjat ovat yleisimmin käytetyissä...
Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://finna.fi kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi:
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Tarvitsemaanne julkaisu on saatavissa esim. Vaasan kaupunginkirjastosta tai Kuopiossa toimivasta Varastokirjastosta. Ottakaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi hankkia sen Teille kaukolainaksi.
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Helmet-haulla teoksia löytyy useampia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaunokirjallisuus+psykoosit&se…
Muistelen, että näistä ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla on teoksena kuuluisa. Maria Vaara kirjoitti 70- ja 80-luvuilla tässä mainitun (Likaiset legendat) kirjan lisäksi muitakin omaelämänkerrallisia psykoosia käsitteleviä teoksia kuten Myrkkyseitikki, Haluan löytää ja Kuuntele Johannes. Ks. myös Sini Ahosen essee kirjailijasta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sky/sivut/etsija/jutut398/vaara.html
Myös William Whartonin Birdie on jäänyt mieleen kirjallisesti merkittävänä teoksena.
Esko-Pekka Tiitisen kirjassa Parempi valita susi (Tammi, 1991) Tiernapoika-aihe esiintyy. Se on tarina Ristosta, joka menee työhön vanhainkotiin yleishenkilöksi "kaikenlaisiin työtehtäviin" saadakseen rahaa Japanin-matkaa varten. Hänen johdollaan vanhainkodin joulujuhliin valmistellaan Tiernapoika-kuvaelma "Tiernatyttö ja Pojat".
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama laulu "Näkemiin" alkaa: "Näkemiin, näkemiin, hyvä oli kun tavattiin". Sen ovat levyttäneet Hanna Ekola, Lasse Hoikka ja Hollola Singers -kuoro.
Laulun "Joku perille sinut vie" kertosäkeessä lauletaan: "Hei älä niin väitä, että junasi meni jo, kyllä uusia tulee, ja joku perille sinut vie". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck ja levyttänyt Markku Laamanen.
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
