Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä...
Talo-nimistä kappaletta en löytänyt Hectorin tuotannosta, voisiko kyseessä olla kappale "Jäi talo tyhjilleen"? Tämä löytyy Hectorin levyltä Lapsuuden loppu (1991), sekä kokoelmalevyltä "14 iskelmää" (1970, vinyyli). Toinen talo-aiheinen Hectorin kappale löytyy levyltä Salaisuuksien talo (1994). En saanut varmennettua Riisuminen-elokuvan tunnusmusiikkia mistään (kansallisfilmografia päättyy jo vuoteen 1970). Sinun kannattaisi ottaa yhteys Suomen elokuva-arkiston kirjastoon (sähköposti: kirjasto@sea.fi, ja kysyä heiltä varmistus tunnusmusiikista.
Kirjoja kannattaa hakea asiasanalla: "akuhieronta", "vyöhyketerapia" tai "akupainanta" pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistokokoelmasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku antaa esim. seuraavia teoksia:
Tekijä: Crane, Beryl
Nimeke: Vyöhyketerapia
Tekijä: Pooley, Nicola
Nimeke: Shiatsu pieni käytännön opas
Tekijä: Sutton, Catherine
Nimeke: Healing with shiatsu
Lainaa vain-kappale löytyy seuraavilta Maaritin cd-levyiltä:
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Laakson liljasta metsän tyttöön: kaikki parhaat. Ilmestynyt 2002.
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Maarit. Ilmestynyt 1990.
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
Kysymyksestäsi ei käy suoraan ilmi, haetko tietoa Suomen alueen vai jonkin muun Euroopan alueen taloudellisista olosuhteista keskiajalla. Tilanne on luonnollisesti vaihdellut myös yhteiskuntaluokittain. Keskiajan taloushistoriaa käsitteleviä teoksia on mm. Turun kaupunginkirjastossa useita. Tietoa taloushistoriasta löytyy myös yleisemmistä keskiajan historiaa käsittelevistä teoksista.Tässä muutama poiminta Turun kaupunginkirjaston kokoelmista:
Heikkilä, Tuomas: Euroopan synty: keskiajan historia (2004)
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu: Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle (2000)
Kallioinen, Mika: Kirkon ja kruunun välissä: suomalaiset ja keskiaika (2001)
Pirenne, H.: Economic and social...
Helsingin Kallion alueella on ainakin kaksi Call Centersin nettikahvilaa osoitteissa: Hämeentie 23 ja Näkinkuja 4(Metro). Aukioloajat ovat ma-la 11-22 . Tiedot on otettu Nuorisotiedotuskeskus Kompassin sivuilta, os. http://kompassi.lasipalatsi.fi/ . Kohdasta ATK/Media - Nettikahvilat voi saada luettelon kaikista Helsingin nettikahviloista.
Pablo Nerudan runon suomennos Alturas de Machu Picchu löytyy kokoelmasta Kello 0: Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa ; piirrokset ja typografia Urpo Huhtanen, Porvoo: WSOY, 1969, 2.p. 1971.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=neruda+kello+0&m=&l=&Da=&Db=&b… . Rikhardinkadun kirjastossa kirja on tällä hetkellä saatavilla.
Suomen perintökaaren mukaan kuulutte ns. toissijaisiin perillisiin. Perintökaari 2 luku 2§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Toisaalta Perintökaaren 7 luvun 1 § mukaan vain rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen.
Jäämistöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentteja voi olla erilaisia. Yleistestamentti voi kattaa testamentin tekijän koko omaisuuden tai vain määräosan testamentin tekijän koko omaisuudesta tai jäljelle jäävän osan, kun testamentin tekijän kaikki muut määräykset on toteutettu.
Erityistestamentin kohteena voi olla tietty esine omistusoikeuksin, tietty raha-arvo tai koko omaisuus omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttöoikeus tai oikeus...
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Turun kaupunginkirjaston kortti ei mene vaihtoon, jos sinulla on tällä hetkellä voimassaoleva kortti. Ohessa lisätietoa järjestelmänvaihdoksesta:
Vaski-kirjastojen järjestelmäuudistuksen aikana pitkät laina-ajat.
Toukokuun alussa Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee nykyisestä 9 kunnankirjaston tietojärjestelmästä 17 kunnan ja 44 kirjaston yhteistyöalueeseen. Samalla kirjastojärjestelmä uusitaan. Uudistuksen vuoksi kirjastojärjestelmä ja lainauspalvelut ovat poissa käytöstä Turun kaupungin kirjastoissa 12.4.–1.5.2012.
Järjestelmän päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin...
Rahjus-niminen runo on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Runo alkaa: "Oli kerran poika, nimeltänsä Rahjus, ja hiljainen ja siivo, mutta nahjus..."
Runo löytyy Topeliuksen teoksesta Lukemisia lapsille. Teos on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
