Tämän palvelun aikaisempi vastaus kysymykseen "Oliko Jeesus historiallinen henkilö" https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-dokumentit-todistaa-etta-jeesus
Lisätietoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-olisivat-sellaisia-kirjoja-joissam
https://yle.fi/uutiset/3-9952997
Seuraavista teoksista voisi olla apua pohdintoihinne:
Jeesus Nasaretilainen / Paul Verhoeven, 2015
Tieteen ja uskonnon dialogi / Alister McGrath ; [käännös: Anne Leu]. 2015
Jumalharha / Richard Dawkins ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. 2007 Toisaalta Dawkinsin näkemyksiä käsitellään Helsingin hiippakunnan sivuilla http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_pi…
Johdatus uskonnonfilosofiaan / Olli-Pekka Vainio, Aku Visala, 2011
Tuntematon...
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Kysymäsi teos "Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen" löytyy useastakin kirjastosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan Anu Pietilän kirjoittama, vaan toimitettu (Räsänen, P. et.al.) teos. Saatavuustiedot löydät Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi vaikkapa teoksen nimellä hakemalla.
Anu Pietilän väitöskirja on nimeltään "Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva: matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina". Sen ja hänen muiden kirjojensa saatavuustiedot löydät Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta http://finna.fi
Mikkelin kaupunginkirjaston Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy asiasanahaulla 11 viitettä, joista esim. alla olevat kaksi käsittelevät ulkomaankaupan markkinatutkimusta. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita sen jälkeen asiasanat/aihe-riville hakusanaksi markkinatutkimus niin saat näkyviin kaikki viitteet.
Vaarnas, Markko
Markkinatieto yrityksen kansainvälistymisessä. - 2. uus. p.. - [helsinki] : Fintra, 2001 ISBN 951-833-625-3
Asiasanat: tiedonhankinta : yritykset ; tiedonhankinta : markkinat ; yritystoiminta : tiedonlähteet ; yritykset : kansainvälistyminen ; markkinat : ulkomaankauppa : tiedonhankinta ; markkinatutkimus ; tiedonlähteet : ulkomaankauppa
Markkinatieto-opas : Tiedon hankinta ja käyttö ulkomaankaupassa...
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
Anni Swanin saduista on tehty väitöskirja: Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli, 2008. Elämäkerta hänestä on vuodelta 1958, Lehtonen, Maija: Anni Swan.
Lyhyesti Anni Swanista on esim. seuraavissa.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 1
- Herajärvi, Sinikka: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- Lastenkirja aikansa kuvastimena
Teoksessa Katsomuksen ihanuus : kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista on Maija Lehtosen artikkeli Anni Swan - symbolisti (s. 27-40).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkkikokoelmasta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=5d5c9e58-2a28-488f-a174… löytyi linkki Lappeenrannan kirjaston sivulle http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 .
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi myös useita Anni...
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
Alkuperäisen laulun on tosiaan sanoittanut ja säveltänyt nimimerkki Jules Sylvain. Ruotsalaisen säveltäjän oikea nimi on Stig Hansson, ja hän eli vuosina 1900-1968.
Alkuperäistä kappaletta ei valitettavasti löytynyt.
Lähteet:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Sua+hyv%E4ilen
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Kirjoita Helmet-hakuruutuun https://www.helmet.fi/fi-FI ESINE. Paina ENTER tai klikkaa suurennuslasikuvaketta. Rajaa hakutulosjoukkoa AINEISTOn mukaan. Valitse aineistoksi ESINE. (Rajausmahdollisuudet ovat ruudun vasemmassa reunassa.)
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Jos olet kirjan jo palauttanut, eikä sinulla ole muita lainoja, maksu ei enää nouse vaan pysyy sinä parina eurona, joka sinulla oli lainan palauttaessasi. Pälkäneen kirjaston sivuilla kerrotaan, että myähästymismaksun enimmäismäärä on viisi euroa lainaa kohden. Kannattaa soittaa tai käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Lisätietoa Pälkäneen kirjaston maksuista:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=saannot#myohastymismaksu
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=kirjastot
