Niilo Rauhalan runo Saarnamatka on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Runo on luettavissa myös antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla, 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2000).
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Alkuperäisen laulun on tosiaan sanoittanut ja säveltänyt nimimerkki Jules Sylvain. Ruotsalaisen säveltäjän oikea nimi on Stig Hansson, ja hän eli vuosina 1900-1968.
Alkuperäistä kappaletta ei valitettavasti löytynyt.
Lähteet:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Sua+hyv%E4ilen
Direkt översättning av toimistopalveluiden tuotteistaminen är produktifierande av byråbetjäning.
Källmaterial Suuri suomi-ruotsi-sanakirja - Stora finsk-svensk ordboken WSOY 1997, som översätter:
tuotteistaa produktifiera, tuotteistus produktifierande -t, toimisto byrå -n , palvelu betjäning -en.
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Kirjastoautojen aikataulut löytyvät osoittesta http://www.lib.hel.fi/auto . Sivulle pääsee myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi , kohdasta Aukioloajat, yhteystiedot tai hakemiston kautta.
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Kirjasarjan pituuden taitaa tietää vain kirjailija, jos hänkään. Sarjan on julkaissut kustannusyhtiö Otava. Otavan kautta voisit kysyä asiaa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
