Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
MTT:n selvitys numero 75 "Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina 2003-2004" kertoo, että pellon vuokrahintoja ei ole toistaiseksi tilastoitu Suomessa. Tämä MTT:n tutkimus perustuu kyselytutkimukseen.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts75.pdf
Kannattaa kääntyä MTT:n puoleen ja kysyä onko tuoreempia lukuja käytössä.
Selvityksen tekijän yhteystiedot http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=wwwpuhno06&%24%7BHTML…
Muita mahdollisia tahoja naapuripeltojen viljelijöiden lisäksi, joista vuokrahintoja voisi kysyä:
Agronet.fi -palvelusta löytyy keskustelupalsta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto yhteystietoja löytyy sivulta http://wwwb.mmm.fi/puhlu/
Sanasto ry:n mukaan korvausta maksetaan takautuvasti enintään kolmelta vuodelta. Kolmen vuoden jälkeen hakematta olevat korvaukset siirtyvät uudelleen jaettaviksi. http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/
Lainauskorvauksesta löytyy tietoa mm:
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Rakennustiedon kortistot on kattava rakennusalan tietopalvelu. Rakennustieto kertoo kortistoihin kuuluvan RT Net -palvelun olevan rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu. http://www.rakennustieto.fi/index/tietopalvelut/rt/tuoteesittely_2.html
Rakennustiedon muiden kortistojen esittely löytyy sivulta https://www.rakennustieto.fi/kirjautuminen/
Palvelu on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Kortistot ovat käytössä myös monessa muussa kirjastossa: http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/RT+Net
VHS-tallenteiden digitointi on mahdollista kolmessa kirjastossa: pääkirjaston musiikkiosastolla, Ilpoisten kirjastossa ja Varissuon kirjastossa.
Aikoja voi varata kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Asiakkaalla tulee olla Vaski-kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty.
Palvelu toteutetaan itsepalveluna ja digitointi on asiakkaalle maksutonta. Asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä, joihin hän aineistoa tallentaa.
Puhelinnumerot:
Musiikkiosasto puh. 02- 2620 658
Ilpoinen puh. 02- 2620 764
Varissuo puh. 02- 262 0777
Lisätietoja Musaston blogista http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille....
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Kiinalaisesta kirjoitusjärjestelmästä löytyy useitakin teoksia, esim.:
- Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
- Huang, Paolos: Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin
- Lin, Patrick: 500 basic chinese characters. A speedy elementary course
- Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidän kirjainmerkeistään
Voit hakea lisää teoksia sekä niiden saatavuustiedot aineistorekisteristämme http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll käyttämällä asiasanoja kiinan kieli ja kirjoittaminen, kiinan kieli ja kirjaimet, kiinan kieli ja merkit, kirjoitusjärjestelmät ja kiinan kieli.
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Harry Potter –elokuvien näyttelijöille voi varmaankin parhaiten lähettää fanipostia heidän omien nettisivujensa kautta. Daniel Radcliffellä, Emma Watsonilla ja Rupert Grintillä on omat fanisivunsa Internetissä. Sivuilta löytynee osoitteita, joihin voi lähettää terveisiä.
Suomalainen fanisivusto löytyy osoitteesta http://www.hpfanit.vuotis.net/
Sivuilla on keskustelufoorumi, johon liittymällä luultavasti saa vastauksen mihin tahansa Harry Potteria koskevaan kysymykseen.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.
Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.
Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä...
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
