Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kirjoittamalla valkoiseen laatikkoon esim. KOULUT ARKKITEHTUURI, YLIOPISTOT ARKKITEHTUURI. Voi käyttää myös sanaa KOULURAKENNUKSET. Näiden avulla löytyvistä kannattaa erikseen mainita
Yliopiston Helsinki. - Helsingin yliopisto, 1990.
jossa esitellään Helsingin yliopiston rakennuksia
ja
Makkonen, Leena
Opintiellä : helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004.
Samalla tavalla voi tehdä hakuja esim. käyttämällä sellaisia sanoja kuin KANSAKOULUT ja OPPIKOULUT tai yhdistelemällä esim. KANSAKOULUT HELSINKI
Tässä huomionarvoinen on
Somerkivi, Urho
Helsingin kansakoulun historia. - Helsingin kaupunki, 1977....
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa.
Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.
Löydät helposti lisää tietoa inflaatiosta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla inflaatio:
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
The valley of fear on ilmestynyt suomeksi 1915 kahdessa osassa:
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 1, Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa ja
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 2, Salaseuralaiset.
Suomentaja on ollut Timo Tuura.
Lähde: Fennica
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-...
Miehet maksoivat 3X6=18€, jonka emäntä sai. Emäntä palautti 5€, jolloin hänelle jäin 13€. Miesten maksuosuudeksi tuli 4,3333…€, joka kerrottuna kolmella on juuri 13 €, mikä emännälle jäi. Piian pihistettyä 2€ ja palautettua 3X1€ on miesten maksuosuus nyt 3X5€; emännällä ei kuitenkaan ole 15€, koska piika on pihistänyt 2€, vaan emännällä on nyt siis 15-2€=13, eli 18-5€=13.
Piian pihistämää 2 € ei voi lisätä miesten maksamaan osuuteen.
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
Ensin tulee mieleen vuosikirja Mitä-Missä-Milloin 1960-1980, joissa jokaisessa kirjassa muotikatsaus.
Lehtivuosikerrat kuten "Me Naiset", "Suosikki" ja "Anna" 1960- ja 1970-luvuilta ovat oivia lähteitä.
Mm. "Me Naiset" -lehdessä käsiteltiin ahkerasti Lontoon Carnaby Streetiä (muotikatua) ja muotiku-
ningatarta Mary Quantia.
Kirjoista vielä:
PEACOCK, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Otava, 1997.
ELÄMÄNI vuodet; vuosikerta 1957-1977. WSOY, 1987.
Internetistä löytyy nuorisokulttuurisivu: www.helsinki.fi/~ahaarala/text.html
Englanninkielisenä aineistoa löytyisi mm. Mary Quantista.
Suomen historiaa kyseiseltä ajalta löytyy mm. teoksista
92 JUS
JUSSILA, OSMO: SUOMEN POLIITTINEN HISTORIA 1809-1995
92 JUT
JUTIKKALA, EINO: SUOMEN HISTORIA : ASUTUKSEN ALUSTA AHTISAAREEN
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 3
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 4
92 SUO
SUOMEN HISTORIAN PIKKUJÄTTILÄINEN
92 SUO
SUOMEN VUOSISATA
92.7 SUO
SUOMI 75 : ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA 4
92.74 PUO
PUOLI VUOSISATAA : MMM JUHLAKIRJA
Vuosisadan lopun tapahtumista löytyy tietoa teoksista
91.8105 VUO
Vuosikirja '98 : 1.9.'96-31.8.'97
jne...
91.8105 KRO
Kronikka : Suomen ja maailman tapahtumat 2000
Mitä - missä- milloin -kirjat kertovat myös vuoden tapahtumista. Koska kysymäsi ajanjakso on lähimenneisyyttä, niin kannattaa selata sanomalehtiä.
Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
Yksi mahdollinen dekkari-tietolähde Internetissä on Tornion kaupunginkirjastossa työskentelevän Terttu Uusimaan toimittama DekkariNetti, https://dekkarinetti.tornio.fi/. Sivulla on monipuolista tietoa sekä koti- että ulkomaisista dekkareista ja dekkarikirjailijoista sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
Runoa ei valitettavasti ole toistaiseksi löydetty.
Se on ollut haettavana myös valtakunnallisella tietolistalla, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.
Jatkamme yhä hakua ja vastaamme, jos teksti löytyy.
