Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Kannattaa katsoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017745583 esim. asiasanalla nyrkkeily. Rajaamalla aineistolajin kirjoihin ja kielen suomen kieleksi, hakutuloksesta löytyy mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
- Lipsanen: Nyrkkeily: 2 taso (Hki, 1993)
- Koski: Kuntonyrkkeilyopas (Hki, 1993)
- Hernetkoski: Nyrkkeilyn valmennus (Hki, 1977)
Näissä lajikohtaisissa kirjoissa saatetaan käsitellä myös nyrkkeilijän voimaharjoittelua.
Varsinaista nyrkkeilijän voimaharjoitteluun keskittyvää kirjaa en valitettavasti löytänyt Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Toki hakusanoilla voimaharjoittelu tai kuntosalit tms. voi etsiä kuntosaliharjoittelua sinällään käsitteleviä teoksia....
Kiinalaisesta kirjoitusjärjestelmästä löytyy useitakin teoksia, esim.:
- Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
- Huang, Paolos: Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin
- Lin, Patrick: 500 basic chinese characters. A speedy elementary course
- Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidän kirjainmerkeistään
Voit hakea lisää teoksia sekä niiden saatavuustiedot aineistorekisteristämme http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll käyttämällä asiasanoja kiinan kieli ja kirjoittaminen, kiinan kieli ja kirjaimet, kiinan kieli ja merkit, kirjoitusjärjestelmät ja kiinan kieli.
Seuraavista artikkeleista voi olla hyötyä, ko. lehtiä löytyy yleisisssä ja erikoiskirjastoissa. Lopussa on myös yksi mahdollisaesti kiinnostava kirjaviite.
Tekijä Väänänen, Alpo
Nimeke Kuka sopii vetäjäksi
Aikakauslehti Työ-terveys-turvallisuus
ISSN 0041-4816
Vu/vsk/nro/s 1996 ; (26) ; 13 ; 6-10
Huomautus Tiimityö ja tiimin vetäjät; haastateltavina psykologi Liisa Moilanen ja tutkimusprofessori Kari Lindström. - Artikkeliin liittyy kirjoitus Paineet ennakoitiin, stressi hallintaan : unelmatiimi onnistui
Tekijä Ventä, Mari
Nimeke Tiimivalmentaja Plus -välineistö tiimien kehittämisen tukena (Katsauksia)
Aikakauslehti Aikuiskasvatus
ISSN 0358-6197
Vu/vsk/nro/s 1998 ; (18) ; 2 ; 134-138
Tekijä Saunders, Rebecca M.
Nimeke Johtaminen : miten...
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Harry Potter –elokuvien näyttelijöille voi varmaankin parhaiten lähettää fanipostia heidän omien nettisivujensa kautta. Daniel Radcliffellä, Emma Watsonilla ja Rupert Grintillä on omat fanisivunsa Internetissä. Sivuilta löytynee osoitteita, joihin voi lähettää terveisiä.
Suomalainen fanisivusto löytyy osoitteesta http://www.hpfanit.vuotis.net/
Sivuilla on keskustelufoorumi, johon liittymällä luultavasti saa vastauksen mihin tahansa Harry Potteria koskevaan kysymykseen.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.
Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.
Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä...
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
Luovutetun Karjalan topografikarttojen kopioita on Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22, puh. 310 85 033. Kartat kuuluvat käsikirjastokokoelmaan eli niitä ei lainata. Kartoista löytyy myös Kuolismaan alueen kartta vuodelta 1932.
Karjalan liiton julkaisema (1997) Karjalan kartat on perusteellinen
opas luovutettuun Karjalaan matkustavalle, mutta kirjan hakemistosta en kuitenkaan löytänyt Kuolismaata, vaikka muuten aluetta käsitellään varsin perusteellisesti.
Aborttia ja etiikkaa käsitteleviä videoita löytyy yleisistä kirjastoista muutama. Kysy saisiko lähikirjastostasi joko suoraan taikka kaukolainaksi joitakin seuraavista:
*Abortti (ohj. Frances B.N. Ommanney, julkaisija Suomen kunnallispalvelu, 199?) - aiheena abortti, vammaisuus, etiikka, uskonnot
*Valintoja (ohj, Irma Silvennoinen, julkaisija Opetushallitus, 1994) - abortista kertova dramatisoitu dokumentti, jossa aineistona käytetty abortin kokeneiden naisten kirjeitä.
*Abortti (tuotanto Central TV, julk. Suomen kunnallispalvelu, 1997) vammaisuus abortti etiikka
En pysty videoita näkemättä arvioimaan sopivatko ne 9-luokkalaisille, mutta jo julkaisija kertoo sen että liikutaan asia- ei sensaatiotasolla.
Kuolintodistuksia säilytetään Tilastokeskuksessa. Kirjallisesta pyynnöstä tilastokeskus toimittaa kuolintodistuksen lähisukulaiselle. Hakemuksessa on mainittava vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja vainajan viimeinen kotikunta. Hakijan osalta tarvitaan tieto sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä hakijan yhteys- ja henkilötiedot.
Kuolintodistuksesta ilmenee onko vainajalle tehty oikeustieteellinen ruumiinavaus, missä se on suoritettu sekä ruumiinavauksen tunnistetieto. Ruumiinavauksen tuloksia säilytetään avauksen tekopaikan arkistossa.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
Nimi Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija), Suomen almanakassa vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890. Etunimistä löytyy tietoa esim. teoksista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Aino Kallaksella on tällainen runo kokoelmassa Kuun silta, 1943.
Runo löytyy myös kokoomateoksesta Päivänlasku : runoja murheessa, erossa ja ikävässä..., 1982.
Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Otavan Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Korja-sukunimestä:
Korja on roomalaiskatolisen kirkon keskiajalla levittämästä nimestä Gregorius suomalaisten muokkaama muunnos (samoin Korjus).
Kirjan mukaan Laatokan Karjalassa Korja –nimi on tunnettu mm. Viipurin pitäjässä ja Vahvialassa.
Valkealassa Korjan talo tunnetaan vuodesta 1700-lähtien, Lempäälässä 1540 asti. Korja-nimen tapaa myös Sallasta 1700-luvulla perustetun talon nimenä.
