Suzuki GS450L vuosimallista 1980-1985 löytyy Haynesin kustantama englanninkielinen korjausopas:
Chris Rogers: Suzuki gs & gsx 250, 400 & 450 twins : Owners workshop manual - Somerset : Haynes, 1990. - 234 s. : kuv.
models: GS250T, GSX250E, GSX400E, GS450E, GS450L, GS450S, GS450T, GS450TX
ISBN 1-85010-253-8
Haynesin englanninkielisissä oppaissa on selkeät kuvitetut ohjeet eri osajärjestelmistä: purkaminen, tarkastus, korjaaminen ja asennus. Lisäksi oppaissa on huolto-ohjeet, tekniset tiedot sekä vianetsintätaulukot.
Hämeenlinnan kirjastosta löytyy myös Suzukin pyöristä yleisesti kertova teos:
Vandenheuvel, Cornelis: Pictorial history of Japanese motorcycles - Devon : Bay View Books, 1997. - 168 s.
Muista kirjastoista on saatavana...
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Kannaksen lukion kirjat näkyvät valitettavan harhaanjohtavasti meidän Lahden kaupunginkirjaston LASTU -tietokannassa aivan kuin ne olisivat osa meidän kokoelmaamme. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan Kannaksen lukion kirjat ovat erillinen kokoelma, johon meillä ei ole muuta yhteyttä kuin vain saatavuusnäkymä. Meillä ei siis siten myöskään ole mahdollisuutta tehdä varauksia kirjoihin, joten niitä ei myöskään kuljeteta noudettavaksi kaupunginkirjastoon.
Lisäksi Kannaksen lukio taitaa olla kesälomalla, joten siellä ei ole tällä hetkellä henkilökuntaakaan koulukirjastoa hoitamassa.
Katsoin kirjojen saatavuutta MASTO -tietokannasta (masto.amkit.fi), mutta heiltä löytyy tarvitsemistasi kirjoista vain tavalliset niteet, ei opettajan...
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Lasten sosiaalisista suhteista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus, 2012
- Pienten piirissä, yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille/toim. Päivi Marjanen, Marjaana Marttila, Marjo Varsa, 2013
- Webster-Stratton, Carolyn: Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, 2011
Aikaisemmin ilmestyneistä paljon huomiota sai Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, 2005
Internetissä on Oulun yliopistossa tehty väitöskirja Kronqvist, Eeva-Liisa: Mitä lapsiryhmässä tapahtuu, pienten lasten yhteistoiminta, sen rakentuminen ja kehittyminen spontaaneissa leikkitilanteissa, 2004.
http://herkules.oulu.fi/isbn9514273915...
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:...
Pauline Réagen eroottinen romaani Histoire d'O ilmestyi ranskaksi vuonna 1954. Kirja on julkaistu suomeksi nimellä O:n tarina. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Muiden kuntien aineistohakuja löydät Kirjastot.fi -verkkopalvelusta. Mikäli kirjaa ei ole oman kuntasi kirjastossa, voit tilata sen kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä käydessäsi lähimmässä kirjastossa
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (...
Kirjassa "Joulukontti: tekijä Liisa Merenkylä" kerrotaan joulun vietosta seuraavaa:
"Joulun viettoon liittyviä tapoja voimme löytää hyvinkin kaukaisilta ajoilta, nimittäin vanhojen roomalaisten Saturnalia-juhlasta sekä muinaisgermaanien Keskitalven-juhlasta. Näillä juhlilla ei ole kristillinen vaan pakanallinen alkuperä.
Saturnalia
-juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan, maanviljelyksen suojelijan kunniaksi joulukuun 17. päivästä 24. päivään ja siihen valmistettiin runsaasti monenlaisia ruokia, leivonnaisia ja juomia. Vapaat ja orjat, rikkaan ja köyhät olivat silloin tasa-arvoisia ja juhlivat yhdessä.
-yleisiä saturnalialahjoja olivat kynttilät, savinuket ja makeiset joita annettiin erikoisesti lapsille
Keskitalven juhla
-vietettiin...
Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset paikallislehdet, jotka ovat liiton jäseniä (http://www.sanomalehdet.fi/ ).
Www-sivusto etusivu.fi'n sivulla Sanomalehdet - paikallislehdet - ilmaisjakelulehdet - verkkolehdet (http://www.etusivu.info/Media/Sanomalehdet ) on paikallislehtiä sekä jokunen...
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen...
Helsingin kaupunginkirjastolla on parikymmentä Vaasan Jaakkoon pakinakokoelmaa. Niistä löytyi kaksi varsinaista kissapakinaa: ”Musta kissi” (kokoelmissa ”Tupenkrapinoota” ja ”Valiojutut 2”) sekä ”Hännättömät kissit” (kokoelmassa ”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”).
Seuraavissa pakinoissa kissa on sivuroolissa: ”Katinhäntä” (”Kaikkien Vihtorien yliveto”, ”Valiojutut 3”), ”Kissi piru” (”Laakerinlehtiä ja lipistikkuja", ”Valiojutut 1”), ”Karhu-kissa” ( ”Meirän kukkoo”), ”Nivalan kissinkarvat” (”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”)
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjan mukaan Francine Pascal on luonut Sweet Valley High -kirjasarjan. Hän laatii jokaiseen kirjaan luonnoksen, jossa kuvailee juonen käänteitä. Hän ei kuitenkaan ehdi kirjoittaa kaikkea itse vaan hänellä on kirjallinen työryhmä apunaan. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
