Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy äänikirja: Tikka, Eeva: Kirjailijahaastattelu ja ote kirjasta Hiljainen kesä, Suomen kasettikirjatuotanto, 1988.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Eeva Tikan ajatuksia ja haastatteluja hiljaisuuden teemasta löytyy seuraavista lehdistä:
- Suomen kuvalehti, 1993/46, s.52-53
(Carlson, Kristina: Eeva Tikan tekstin hiljainen voima)
- Suomen luonto, 1993/9, s. 29
(Tikka, Eeva: Hiljaisuus)
- Kodin kuvalehti 1994/20, s. 20-23
(Hämäläinen, Helena: Sielun maisema)
- Kotiliesi, 1982/15, s.14-15
(Salokorpi, Sinikka: Eeva Tikka - luonnon ja ihmisen kuvaaja)
Lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan pääkirjaston lehtialueella.
Yrjö Jylhän yhdeksästä runokokoelmasta ei löytynyt Laivakoira-runoa. Jylhähän myös suomensi paljon runoja. Esim. La Fontainen Eäintarinoita -kokoelmassa on joitakin koira-aiheisia runoja, mm. Susi ja koira ja Aasi ja pieni koira -nimiset. Voisiko etsimäsi runo ollakin Jylhän suomennos? Laivakoiraa en tosin suomennoksistakaan löytänyt.
Suzuki GS450L vuosimallista 1980-1985 löytyy Haynesin kustantama englanninkielinen korjausopas:
Chris Rogers: Suzuki gs & gsx 250, 400 & 450 twins : Owners workshop manual - Somerset : Haynes, 1990. - 234 s. : kuv.
models: GS250T, GSX250E, GSX400E, GS450E, GS450L, GS450S, GS450T, GS450TX
ISBN 1-85010-253-8
Haynesin englanninkielisissä oppaissa on selkeät kuvitetut ohjeet eri osajärjestelmistä: purkaminen, tarkastus, korjaaminen ja asennus. Lisäksi oppaissa on huolto-ohjeet, tekniset tiedot sekä vianetsintätaulukot.
Hämeenlinnan kirjastosta löytyy myös Suzukin pyöristä yleisesti kertova teos:
Vandenheuvel, Cornelis: Pictorial history of Japanese motorcycles - Devon : Bay View Books, 1997. - 168 s.
Muista kirjastoista on saatavana...
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Kyllä.
Esim. Kirjasto Omenassa ja Tapiolan kirjastossa on tällainen cd: The Pulse of Africa : drums and rhythms from Senegal, Ghana, Mali, Congo, Botswana, Nigeria, Mozambique...
Sellon kirjastosta löytyy cd The Drummers of Burundi.
HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) voi etsiskellä lisää afrikkalaista musiikkia. Valitse etusivun yläpalkista musiikki. Laita hakusanoiksi rummut Afrikka perinnemusiikki. Valitse aineistoksi cd ja klikkaa hae. Sieltä saat listan. Laitan tähän mukaan valmiiksi kyseisen listan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rummut**+afrikka+perinnemusiik…
Voit myös pyytää lisätietoja kirjastosi henkilökunnalta. Jos omassa lähikirjastossasi ei ole afrikkalaista musiikkia, voit tehdä varauksen muiden kirjastojen...
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
Terve ihmissilmä kykenee erottamaan useita miljoonia värejä ja sävyjä (2-10 miljoonaa tai enemmän lähteestä riippuen). Näin paljon siis on värejä, jos väri määritellään valoksi, joka heijastuu eri aallonpituuksilla silmän verkkokalvolle aivojen tulkittavaksi. Kaikkia värejä ei ihminen pysty näkemään. Ultravioletilla on liian matala taajuus ihmissilmälle, mutta linnut kyllä näkevät sen.
Väriaineiden, pigmenttien lukumäärä on kasvanut nykyteknologian ansiosta. Digitaalisten värien määrä saattaa jopa ylittää ihmisen havaintokyvyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://www.leparisien.fr/culture-loisirs/combien-pouvons-nous-distingu…
http://www.encyclopedie-incomplete.com/?Combien-de-Couleurs-l-Oeil-Huma…
https://fi.wikipedia.org...
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan....
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset paikallislehdet, jotka ovat liiton jäseniä (http://www.sanomalehdet.fi/ ).
Www-sivusto etusivu.fi'n sivulla Sanomalehdet - paikallislehdet - ilmaisjakelulehdet - verkkolehdet (http://www.etusivu.info/Media/Sanomalehdet ) on paikallislehtiä sekä jokunen...
Helsingin kaupunginkirjastolla on parikymmentä Vaasan Jaakkoon pakinakokoelmaa. Niistä löytyi kaksi varsinaista kissapakinaa: ”Musta kissi” (kokoelmissa ”Tupenkrapinoota” ja ”Valiojutut 2”) sekä ”Hännättömät kissit” (kokoelmassa ”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”).
Seuraavissa pakinoissa kissa on sivuroolissa: ”Katinhäntä” (”Kaikkien Vihtorien yliveto”, ”Valiojutut 3”), ”Kissi piru” (”Laakerinlehtiä ja lipistikkuja", ”Valiojutut 1”), ”Karhu-kissa” ( ”Meirän kukkoo”), ”Nivalan kissinkarvat” (”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”)
