Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2018 julkaistu raportti selvittää tupakan ympäristövaikutuksia aina viljelystä ja valmistuksesta käyttöön ja jäljelle jääviin jätteisiin asti. Maailmanlaajuisesti tupakan tuotanto mm. kuluttaa vuositasolla 22,2 miljardia kuutiota vettä ja vaatii 5,3 miljoonaa hehtaaria maata. Tupakasta aiheutuu vuosittain 84 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt eli 0,2% maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 46 miljoonaa tonnia. Tupakan viljelyn ja kuivaamisen vuoksi hakataan vuosittain 6 500 hehtaaria metsää ja kulutetaan 8 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tuotantoketju tuottaa 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä. Siihen...
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
Lyseonmäen koulusta löytyi kokoelmistamme kaksi kirjaa, joissa kummassakin on lyhyehköjä mainintoja opettaja Rauha Kaukaisesta:
Heinolan koulu 150 vuotta : lukioon johtavaa koulutusta 1847-1997, 1997
Spes Heinolae: sata vuotta lukio-opetusta Heinolassa 1905-2005, 2005
Molemmat kirjat lainattavissa/kaukolainattavissa Heinolan kaupunginkirjastosta
Horst Eckert, taiteilijanimeltään Janosch, on syntynyt 11. maaliskuuta 1931 Puolassa Zabressa sepän poikana. Hän asui pitkään Münchenissä, mutta nykyisin hänen kotinsa on Teneriffalla.
Tietoa Janoschista löydät Mevi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä tietoa löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janosch
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Laulun nimi on "Tyttöni Maria", alkuperäiseltä nimeltään "My girl Maria". Laulun ovat säveltäneet James Luck ja John Szego ja sen on sanoittanut Lasse Mårtenson salanimellä L. Vaajakorpi.
Suomen kansallisdiskografian Violan (finna.fi) mukaan Lasse Mårtenson esittää sen Aarno Ranisen orkesterin säestämänä singlellä, jonka ensimmäisenä kappaleena on Limon limonero. Äänitys on vuodelta 1969 (Discophon RCA Victor FAS014).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Kirjasarjan pituuden taitaa tietää vain kirjailija, jos hänkään. Sarjan on julkaissut kustannusyhtiö Otava. Otavan kautta voisit kysyä asiaa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
