Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Kopioin sinulle oheisen vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Viime syksynä (20.9.12)oli esitetty kysymys samantapaisesta koiriin liittyvästä tilanteesta.
Järjestyslain 14 §:ssä säännellään koirakurista. Kyseisen lainkohdan mukaan koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koira pääse karkaamaan esim. kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tms. Kyseiset kiellot eivät pykälän toisen momentin mukaan kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Korian tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Näin ollen tiettyä valvontaa edellytetään...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta. Vastaus löytyy: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cb3e6204-1782-4f5…
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile...
Seuraavissa kirjoissa käsitellään sosiaalihuollon ja -palveluiden arviointia:
Marjamäki, Pirjo: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys lokakuussa 1994 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1995) ; Syyrakki, Leena: Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa (Jyväskylän kaupunki, 1993) ; Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Univercity of Kuopio, 1997) ; Salmela, Tuula: Kuntalaiset ja sosiaalitoimi : palautetietoa asiakkaiden haastattelujen valossa (Espoon kaupunki, 1989) ; Paananen, Ilkka-Tapani: Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kohde, merkitys ja vaikutukset : pohdittavina arvioinnin kriteerit ja käytännöt (Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto, 1990) ; Näsänen, Merja: Arviointitutkimuksesta...
Airi Pekkolan tutkimuksessa "Hammasta särkee" kerrotaan:
"Apteekista ostettiin hammassärkyyn tarkoitettua vaaleanpunaista hermovanua (Gossypium odontalgicum) jota laitettiin hampaan koloon. Pumpuli on ollut myynnissä 1970-luvulle asti."
Odontalgicumin koostumus vaihtelee eri lähteissä, mutta useimmissa sen kerrotaan sisältävän neilikkaöljyä, jotain puuduttavaa ainesosaa kuten bentsokaiinia ja alkoholia. Suomessa eri paikoissa myydyn ja mahdollisesti eri resepteillä valmistetun hermovanun tarkkoja ainesosia on kuitenkin varmuudella vaikeaa sanoa. Neilikkaöljyä on käytetty pitkään luonnonlääketieteessä kipujen lievittämiseen ja myös hammaskivun hoitoon.
Lähteet:
Pekkola, Airi 2016. Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta...
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas...
Voit etsiä fado-musiikkia Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) käyttämällä esimerkiksi asiasanaa "fadot" (tai "fado", vaikka asiasanat yleensä ovatkin monikkomuodossa).
Myös asiasanoilla "kansanmusiikki" + "Portugali" + rajauksella "näytä ainoastaan CD-levyjä" löytyy muutamia fado-levyjä.
Onnea etsintään!
Tiedustelit pakanalliseen musiikkin liittyviä levyjä. Tässäpä muutamia ehdotuksia, jotka löytyisivät Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Kyseiset levyt eivät varsinaisesti ole pakanuus-aiheisia, mutta aihepiireiltään ( mm. Samanismi, voodoo/Black magic jne.)lähinnä vastaavia.
Tässä ehdotuksia:
* Chant chamaniques et narratifs de l'arctique Sibérien - 1 cd - ( Samanismia Siperiasta )
* Powwow songs-music of the plain indians - 1 cd -
( Tasankointiaanien lauluja )
* Angels in the mirror - 1 cd - ( Voodoo/Black magic of Haiti )
* Australian aboriginal music - 1 cd - ( Australian alkuperäisväestön musiikkia )
*Global meditation - 4 cd:tä - ( Kokoelma rituaali-, transsi- & meditaatiomusiikkia koottuna 40 eri maasta/...
Valitettavasti yhdysvaltalaisesta nuorisokirjailijasta Louis Sacharista ei näytä olevan saatavilla tietoja suomeksi. Onnimanni-lehdessä vuodelta 2002, numerossa 3, on analysoitu Paahde-romaania. Häneltä on julkaistu suomeksi myös kaksi muuta romaania, joista myös löytyy arvosteluja ja esittelyjä internetistä.
Englannin kielellä kirjailijasta kyllä löytyy tietoa sekä internetistä että kirjallisuudesta. Viralliset kotisivut sijaitsevat osoitteessa http://www.louissachar.com. Perustiedot löytyvät myös kirjasta: International Who´s who of Authors and Writers 2004.
Lähteistä käy ilmi, että Louis Sachar on syntynyt USA:ssa vuonna 1954, hän on opiskellut lakia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana. Hänen vaimonsa nimi on Carla ja hänellä on...
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Katriina on Katariinan muunnos. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ja tarkoittaa ´alati puhdasta´ (katharos 'puhdas, siveä'). Nimi on yksi kristikunnan suosituimmista naisten nimistä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava;
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy kaikkia Animorphs- ja Megamorph-sarjojen osia.
Animorph-sarjan osat 23, 29, 30, 51 ja 53 löytyvät, Megamorphs-sarjasta löytyy vain osa 4.
Osoiteesta http://www.helmet.fi/ voit itsekin käydä katsomassa, mistä kirjastosta näitä on lainattavana.
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Kyllä.
Esim. Kirjasto Omenassa ja Tapiolan kirjastossa on tällainen cd: The Pulse of Africa : drums and rhythms from Senegal, Ghana, Mali, Congo, Botswana, Nigeria, Mozambique...
Sellon kirjastosta löytyy cd The Drummers of Burundi.
HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) voi etsiskellä lisää afrikkalaista musiikkia. Valitse etusivun yläpalkista musiikki. Laita hakusanoiksi rummut Afrikka perinnemusiikki. Valitse aineistoksi cd ja klikkaa hae. Sieltä saat listan. Laitan tähän mukaan valmiiksi kyseisen listan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rummut**+afrikka+perinnemusiik…
Voit myös pyytää lisätietoja kirjastosi henkilökunnalta. Jos omassa lähikirjastossasi ei ole afrikkalaista musiikkia, voit tehdä varauksen muiden kirjastojen...
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Prinsessalle lauluun ei löydy nuotteja kirjaston kokoelmasta. Laulua ei ole, ainakaan vielä, julkaistu millään nuottikokoelmalla.
Johanna Kurkelan verkkosivuilta: http://www.johannakurkela.net/ löytyy hänen levy-yhtiönsä yhteystiedot. Sieltä voisi tiedostella onko heillä mahdollisesti laulusta nuottia.
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
