Lääketieteen termit -sanakirjan mukaan enterobakteeri (enterobacterium) on enterobacteriaceae-heimoon kuuluva sauvabakteeri, jolla on yhteys suolistosairauksiin. Heimon bakteereita elää luonnostaan mm. ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä, ja osa niistä aiheuttaa esim. vatsaonteloon päästessään tauteja niin suolistossa kuin virtsateissäkin. Esim. salmonellabakteerit kuuluvat enterobakteereiden suureen heimoon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta löytyy 48 viitettä hakusanalla "enteroba?" ja artikkelitietokanta ARTOsta 12. Näistä suurin osa on englannin- tai saksankielisiä ja näyttää turhan spesifeiltä hakutehtävääsi ajatellen, mikäli tarvitset ainoastaan perustietoa asiasta. Luettelot...
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1920-1996 Satu on annettu nimeksi 5 miehelle . Nimipalvelun mukaan vuosina 1906-11.9.2006 syntyneillä 26 389 naisella Satu on ollut jokin etunimistä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Alla kirjailijoiden teokset ja ilmestymisvuodet sekä mahdollinen linkki, jossa enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan:
Elsa Anttila -salanimellä (oik. Jorma Kurvinen):
Minäkö pappilan hätävara, 1980 - Pankkineiti ja paremmat ihmiset, 1981 - Anopinkesyttäjät, 1982 - Opettajako muka herrasväkeä, 1982 - Meikätyttö ei niiaa, 1983 - Olenko muka vaaraton nainen, 1984 - Hoituri ei haukottele, 1985 - Mitäs maineesta neiti emäntä, 1986 - Huijarin tuntee jo tuoksusta, 1987 - Muovirahamiehiä ja perijättäriä, 1988 - Karjalanneito kimpaantuu, 1989 - Karjalanneito kapinoi, 1990 - Täällä Rodos, 1991 - Loma Espanjassa, 1992 - Kai miehestä eroon pääsee, 1993 - Kanaria kutsuu, 1994 - Suvituulia Euroopasta, 1995 - Kolmas kassa vasemmalta, 1996 -...
Molemmat päivät ovat Jeesuksen juhlapäiviä: joulupäivänä Jeesus syntyi ja uudenvuodenpäivänä (8. päivä joulun jälkeen) hänet ympärileikattiin ja hän sai nimensä. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi kirkollisessa kalenterissa asettaa ketään muita!
(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat 1978)
Vuosina 1988-2007 eduskunnan puhemiehinä toimivat:
Matti Ahde (SDP, 1987–1988)
Kalevi Sorsa (SDP, 1989–1991)
Esko Aho (Kesk., 1991)
Ilkka Suominen (Kok., 1991–1994)
Riitta Uosukainen (Kok., 1994–1995)
Paavo Lipponen (SDP, 1995)
Riitta Uosukainen (Kok., 1995–1999)
Jukka Mikkola (SDP, 1999)
Riitta Uosukainen (Kok., 1999–2003)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk., 2003)
Paavo Lipponen (SDP, 2003–2007)
Timo Kalli (Kesk., 2007)
Sauli Niinistö (Kok., 2007–2011)
Lähde: http://www.eduskunta.fi/thwfakta//hetekau/hex/hxent.htm
Palvelussa on linkki puhemieslistaan. Yksittäisten puhemiesten profiileista löytyy tieto puhemieskaudesta: merkintä Puhemiehistö (Pm) tarkoittaa eduskunnan puhemiestä, I VPm ja II VPm ensimmäistä ja toista varapuhemiestä.
Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet).
Laukkanen on tyypillinen savolainen sukunimi. Se on ollut Savon yleisimpiä 1890-luvulla, ja 1500-luvulla se on mainittu kaikissa Savon silloisissa pitäjissä. Nimi ei kuitenkaan ole pelkästään savolainen. Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius.
Vatanen. Venäjän Fadei, Fadja, Fad'ka < kreikan Thaddaios on karjalaisessa ristimänimistössä muotoutunut asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi siirtynyt...
Prinsessa Dianan hautajaisissa esitetty versio "Candle in the Wind" -kappaleesta tunnetaan myös sen alkusanojen mukaan nimellä "Goodbye England's Rose". Kyseisen Elton Johnin kuuluisan kappaleen englanninkieliset sanat löytyvät monestakin paikasta Internetistä, esim. Google-haulla:
"candle in the wind" 1997 lyrics
Tässä kahden Internet-sivun osoitteet, joilla laulun sanat ovat luettavissa:
http://www.eltonography.com/songs/candle_in_the_wind_1997.html
http://www.metrolyrics.com/candle-in-the-wind-1997-lyrics-elton-john.ht…
Kappaleen alkuperäisen, vuoden 1973 version sanat kirjoitti Bernie Taupin, ja kappale sisältyi Elton Johnin albumille "Goodbye Yellow Brick Road". Alkuperäiskappale oli omistettu Marilyn Monroelle, mutta vuoden 1997...
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta...
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen...
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Edith Södergranin tuotanto jäi vain muutamaan teokseen ja hän joutui luomaan tuon lyhyenkin elämäntyönsä vaikeissa oloissa. Tuberkuloosi ja kurjuuteen asti taipunut köyhyys rajasivat hänen fyysisen maailmansa ahtaaksi. Mutta sitäkin leiskuvampi oli sitten hänen sisäinen elämänsä.
Kirjallisuushistoriat rakastavat kirjailijoiden sekä yksittäisten teosten vertailua ja arvottamista keskenään. Esimerkiksi Otavan kirjallisuustieto nimeää toisinaan kirjailijoiden pääteoksia, välitöitä tai kehnoimpia opuksia. Edith Södergranin kohdalla mikään selailemani suomalaisen kirjallisuuden historiikki ei kuitenkaan määrittele yhtä teosta toista tärkeämmäksi. Pikemminkin hänen tuotantoaan kokonaisuudessaan kuvataan erittäin johdonmukaiseksi ja...
Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti".
https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa
http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle...
"Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan:
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta...
