Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä.
Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat.
Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston...
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran...
Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/ tai käydä Numismaatikoiden tietopankin sivuilla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/. Asuinpaikkasi numismaattisista liikkeistä saattaa myös löytyä tietoa.
Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
"Great balls of fire" on huudahdus, jolla ilmaistaan hämmästystä tai yllättyneisyyttä. Sitä ei siis kannata kääntää sanatarkasti. Vastaava suomalainen ilmaisu voisi olla vaikkapa "tuhat tulimmaista". Otis Blackwellin ja Jack Hammerin kirjoittamassa, Jerry Lee Lewisin tunnetuksi tekemässä laulussa ilmaisu esiintyy yhdessä toisen, samaa tarkoittavan huudahduksen "goodness gracious" kanssa.
The Phrase Finder: https://www.phrases.org.uk/meanings/great-balls-of-fire.html
Dictionary.com: https://www.dictionary.com/browse/goodness-gracious
Songfacts: https://www.songfacts.com/facts/jerry-lee-lewis/great-balls-of-fire
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Ensin tulee mieleen vuosikirja Mitä-Missä-Milloin 1960-1980, joissa jokaisessa kirjassa muotikatsaus.
Lehtivuosikerrat kuten "Me Naiset", "Suosikki" ja "Anna" 1960- ja 1970-luvuilta ovat oivia lähteitä.
Mm. "Me Naiset" -lehdessä käsiteltiin ahkerasti Lontoon Carnaby Streetiä (muotikatua) ja muotiku-
ningatarta Mary Quantia.
Kirjoista vielä:
PEACOCK, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Otava, 1997.
ELÄMÄNI vuodet; vuosikerta 1957-1977. WSOY, 1987.
Internetistä löytyy nuorisokulttuurisivu: www.helsinki.fi/~ahaarala/text.html
Englanninkielisenä aineistoa löytyisi mm. Mary Quantista.
Outi Pakkasesta löytyy tietoa mm. teoksista Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita ja Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/dekkarinetti . Lisäksi muutama kritiikki/lehtiartikkeli:
Pelistä pois (Ruumiin kulttuuri 2001,Kirja-arv., nro 4, sivu51), Naisdekkaristien sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (Anna 2001, nro 3, sivu 102-105), Murhaamisen hillittyä charmia : Outi Pakkasen tyylikkäät melodraamat (Ruumiin kulttuuri 1997, nro 3, sivu 12-15), Macbeth on kuollut (Ruumiin kulttuuri 2000, Kirja-arv., nro 1, sivu 52), Kuolema käy jatkoilla (Keskisuomalainen (KS) 1998-01-05).
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Kirja on N.R.Symen "Se on tietysti Petteri" (WSOY, 1960). Kirjan on suomentanut T.J.Kivilahti alkuteoksesta "That must be Julian". Se oli 20.osa WSOY:n "Nuorten toivekirjasto"-sarjassa.
Kirjankansien tietokantaa ei tietääksemme ole olemassa, mutta kotimaisten kirjailijoiden teosten kansia voi käydä selailemassa Sanojen ajan-sivuilla osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
