Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Toppilansalmi -Hietasaari : rakennusinventointi -teoksessa (Oulu 1993) on neljästä Pitkänmöljäntien rakennuksesta tietoa, mutta ei Perttusen talosta.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on Ulla Pohjamon gradu "Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa (Jyväskylä 2003), mutta siinäkään ei ollut mainintaa em. kohteesta.
Huvilaelämästä Oulussa on teos: Suvelasta Onnelaan, huvilaelämää Oulussa, 1993.
Verkossa on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta Ostrobotnia, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaata koskevaa aineistoa
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Kirjoittamalla hakusanakenttään huvilat hietasaari saa tulokseksi 38 viitettä.
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoja näistä kirjailijoista netistä. Olen käynyt läpi erilaisia kirjallisuustietokantoja tuloksetta. Maria Autiosta löytyi lyhyt esittely Kariston sivuilta.
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Kaivattu kirja saattaisi olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa. Sisarusten myöhempiä vaiheita käsitellään sen jatko-osissa Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö.
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Ehdottomasti helpoin tapa löytää yksityisen ihmisen kotisivut on ottaa selville sivujen osoite joko henkilöltä itseltään tai tai jostakin muusta asiantuntevasta lähteestä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa kokeilla Internetissä olevia hakukoneita, joiden kautta voi etsiä kotisivuja aiheen tai nimen perusteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä hakukoneet pystyvät kartoittamaan Internetin tietovarantoja yleensä vain noin 20-30 % tarkkuudella, eli yli puolet kotisivuista jää pimentoon. Ei siis ole mitenkään varmaa, että kotisivu löytyyy hakukoneiden avulla, vaikka sivun varmasti tiedetään olevan olemassa.
Haettaessa yksityishenkilön kotisivuja hakulauseke kirjoitetaan muotoon " Etunimi Sukunimi", eli nimi laitetaan...
YouTubesta löytyy muutama englanninkielinen video ompelukoneen irroittamisesta jalustastaan:
https://www.youtube.com/watch?v=g5uUTELnCO0 ja https://www.youtube.com/watch?v=zUyyuSBfvFM. Suomeksi ei vastaavia löytynyt. Voit hakea YouTubessa lisää ohjevideoita näiden englanninkielisten hakusanojen eri yhdistelmillä: ”remove” ”vintage” ”singer” ”sewing machine” ”base”/”cabinet”/”table”.
Apua ja vertaistukea vanhan Singer-ompelukoneen irroittamiseen voi löytää myös Facebookin ompeluaiheisista ryhmistä (esim. Ompeluelämää-ryhmä).
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Kirjastosta löytyy Sissi-Dvd:nä. Levy sisältää yhden Sissi-elokuvan. Kannattaa tehdä varaus osoitteessa:www.helmet.fi.
On olemassa myös versio, jossa on kaikki Sissi-elokuvat.
4 - Dvd-levyn paketti.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta löytyvät seuraavat jännityskirjailijat, joiden tuotantoa on käännettty saksaksi :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2 teosta)
Lehtolainen, Leena (9 teosta ja yksi novelli)
Mäki, Reijo (3 teosta)
Nykänen, Harri (5 teosta)
Pakkanen, Outi (5 teosta)
Remes, Ilkka (2 teosta)
Ropponen, Markku (1 teos)
Sariola, Mauri (2 teosta)
Soininvaara, Taavi (4 teosta)
Tabet, Sirpa (1 teos)
Tenhunen, Eeva (1 teos)
Waltari, Mika (3 dekkaria)
Yliruusi, Tauno (1 teos)
Tarkempia tietoja saa käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
