Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Autojen nopeusmittarit näyttävät useimmiten hieman todellista korkeampaa nopeutta. Tämä siksi, että lain mukaan mittari ei saa näyttää todellista alempaa lukemaa, ja siksi siihen säädetään yleensä hieman pelivaraa. Renkaiden koko (ja myös kuluminen) vaikuttaa mittarilukemaan, sillä auton nopeus mitataan pyörien pyörimisnopeudesta. Tämä vaikuttaa myös matkamittarin lukemaan, kuten kysymyksessä arveltiinkin. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä esimerkiksi käytetyn auton arvioinnissa.
Trafi: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1741/tarkista_renkaid…
Helsingin Sanomien juttu nopeusmittarin virheestä: http://www.hs.fi/artikkeli/Nopeusmittarin+virhe/1135222994485
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Suomen kansallisrunoilija Eino Leino syntyi Paltaniemellä, joka on osa Kainuuta. Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston. Runot löytyvät
http://www.kajaani.fi/kirjasto/einoleino/
Kajaanin kaupunginkirjastolla on Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään -tietokanta, jossa esitellään romaaneja, novelleja ja muistelmia, joiden aiheena on Kainuu tai kainuulaiset.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/ryysyranta/
Tietokannassa on myös lyhyitä otteita itse teoksista. Käännettäväksi voisi suositella esimerkiksi Ilmari Kiannon klassikkoteos Ryysyrannan Jooseppia, joka ilmestyi 1924. Teoksen...
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische...
Hans Hechtin ”Kaktuskirja”, jonka 1. painos ilmestyi Tammen T-kirjat sarjassa jo vuonna 1982 ja 2. painos vuonna 1991, on edelleen hyvin käyttökelpoinen opas kaktusten tunnistamiseen ja hoitoon.
Kirja on lainattavissa useassa kirjastossa pääkaupunkiseudulla. Sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi
Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut –julkaisun lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on maakuntakokoelmassa kirjaston omasta logistiikasta julkaisu Oulun kaupunginkirjasto : kirjaston materiaalitoimintojen kehittäminen : loppuraportti 17.3.2000.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyy pari kirjastojen logistiikkaa koskevaa artikkelia:
Pajunen-Muhonen, Hanna : Tunnistusteknologia tulossa kirjastoihin : viidennes työajasta kuluu logististen tehtävien hoitamiseen. Lehdessä : Kuntalehti 2004 : 17, s. 53-54.
Happonen, Kari : Älytarra tuo tehoa kirjastoon : Suomen ensimmäinen Rfid-teknologiaa hyödyntävä lainausjärjestelmä otettiin käyttöön Kauhajoella, kaikki kirjat kirjataan yhdellä kertaa. Lehdessä : Aamulehti 24.8.2004.
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Kysymyksestä ei käy oikein ilmi, onko kyse siitä, että haluaisit saada asiakastietosi pois Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen ylläpitämästä HelMet-palvelusta vai nimesi pois jonkin HelMet-tietokannan kirjan tiedoista.
Asiakastiedot voit saada pois HelMet-kirjastojen järjestelmästä, kun menet mihin tahansa edellä mainittujen kirjastojen palvelupisteeseen ja pyydät poistamaan itsesi rekisteristä. Tarvitset mukaan kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Poistaminen myös edellyttää, ettei sinulla ole maksuja, lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kortillasi. Asiakasrekisteriseloste löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k, kun klikkaat linkkiä ”Asiakasrekisteriseloste”
Sen sijaan HelMet-...
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
Kritiikkiportti osoitteessa http://www.kritiikkiportti.fi on hyvä paikka lähteä etsimään kirjojen arvosteluja. Tässä pari sieltä löytynyttä ”Ella ja Yön ritarit” -kirjaa koskevaa arvostelua:
Helsingin Sanomat – http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mik%C3%A4+Patea++nyt+vaivaa/HS2010090…
Turun Sanomat – http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/174407.html
Muita Parvelan kirjoja voit etsiä Kritiikkiportista kirjan nimellä. Varmuuden vuoksi voit laittaa vielä hakusanoihin kirjan nimen lisäksi kirjailijan nimen, jotta esiin tulevat ainoastaan Parvelan kirjat.
Mukavaa kevättä myös sinulle!
Sukunimestä Matilainen on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta, Savosta vuodesta 1541, Kainuusta 1555, Pohjois-Pohjanmaalta 1562 ja Pohjois-Karjalasta ja Äyräpäästä, myöhemmin myös Keski-Suomesta ja Ruotsin Länsipohjasta. Nykyisin nimeä esiintyy runsaimmin Rautalammin pitäjän tienoilla, Ristiinassa ja Lieksassa. Matilaiseksi on voitu alkaa kutsua Mattila- tai Matila- nimisessä talossa asuvaa. Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000.
