Kirjallisuushakuja voi tehdä itse Web-origon kautta, kun hakee esim. vapaasanahaulla "adhd" saa tulokseksi yhteensä 36 eri nimekettä. Aineistohaku löytyy Mikkelin kirjaston sivuilta.Kysymyksestä ei suoraan selviä minkäikäisestä lapsesta on kyse. Kysy kirjastonhoitaja vastauksissa ei anneta pitkiä kirjalistoja. Tässä muutama esimerkki aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisää voi etsiä kirjastojen luokista 38.55 ja 59.55.
- Aro: Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa
- Cleve: Kaaoksesta kohti eheyttä
- Greene: Tulistuva lapsi
- Lillqvist : Arjen eväät
- Barton: Perhekoulun käsikirja
Hyviä linkkejä löytyy sivulta www.hyvis.fi. Siellä voi hakea sanalla "adhd"
Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Etsimäsi kaltaista kattavaa luetteloa ei ole olemassa - aika laaja se olisikin! Mutta jos tarkoituksesi on siis perehtyä nimenomaan naiskirjailijoihin ja etsit siltä saralta lukuvinkkejä, saattaisi esimerkiksi seuraavista teoksista olla sinulle apua:
Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toimittanut Maria-Liisa Nevala (Otava, 1989)
Kissansilmiä : anglo-amerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvulla (Kirjastopalvelu, 1991)
Torppa, Tiina: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Murha pukee naista : naisdekkareita ja dekkarinaisia / Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.) (...
Voisikohan kyseessä olla Bo Carpelanin runo "Tammi" kokoelmasta "Uudet runot" vuodelta 2007? Runo alkaa näin: "Runko tumma / omassa hämärässään..." Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Uudet runot (suom. Cai Westerberg, Otava, 2007)
Kiitos kysymyksestäsi !
Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti.
Koska asia on vasta...
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Toivottavasti seuraavan kirjaviitteen avulla pääsee alkuun:
Immonen, Henrik : Vientiedustaja : valinta, sopimukset ja yhteistyö / Henrik Immonen 1997
Teoksen pitäisi löytyä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta (jokaisen käytettävissä olevia kirjastoja) ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Ehkä kannattaa kysellä myös teoksia Hyvönen, Martti: Vientiedustaja Ranskassa : valinta ja yhteistyö, 1985 sekä Juurela, Teuvo Agenttisopimus, 1996 ja Agency agreement, 1993 ja Kauppaedustajasopimus, 1993 ja Telaranta, K. A.
Kauppaedustaja, myyntimies ja yksinmyyjä, 1993 ja Kauppaedustaja ja myyntimies, 1993 ja Takki, Tapio: Itsenäistä kauppaedustajaa koskevan edustussopimuksen lakkaamisesta eräiden eurooppalaisten...
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
Oletan, että kysymäsi runo on "Maskinsång" kokoelmasta "Stark men mörk" (1930).
Runo alkaa seuraavasti (Orlodoffa doschkoff orlodoffa doschkoff:) det är maskinen - jag.
Oulun kaupunginkirjastosta ei löydy suomenkielistä versiota, ruotsinkielinen versio löytyy teoksesta:
DIKTONIUS, Elmer: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1987)
Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta...
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
