Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
SFS 5337
Ajoneuvot. Moottoriajoneuvojen sisusteiden palo-ominaisuudet. 1987. 1.
painos
http://www.noisetek.fi/fi_speci.htm
Standardit löytyvät hyvin Google-hakujärjestelmästä laittamalla standardin tai ison numero hakusanaksi.
Seuraavista lehtiartikkeleista löytyy uusavuttomuudesta tietoa:
Riikola, Teija: Turhaa työtä : Uusavuttomuus ajaa suomalaisia turhaan lääkärin vastaanotolle, Suomen kuvalehti 2004:11 s.46-47
Maija Riihijärvi-Samuel: Uusavuttomat, Emäntälehti 1993:5, s. 3.
Autio, Minna: Kotitalousopetuksen rooli talouden murroskohdissa, Kotitalous 1998:1, s. 36-37
Kuvaja, Aira: Perhe-elämän taidot kadoksissa, Kotitalous 1998:3, s. 33-36
Otva, Ritva : Arjenhallinta auttaa selviytymään, Kotitalous 1998:4, s. 16-17
Seuraavissa kirjoissa käsitellään uusavuttomuutta:
Suvivuo-Niemelä, Pia: Terveydenhoitajien käsityksiä uusavuttomuudesta ja lapsiperheiden arjessa selviytymisen tukemisesta neuvolassa, 2000
Raitanen, Marko: "He eivät osaa tehdä edes ruskeaa...
Suomen kansallisbibliografian, Fennican mukaan vuonna 1963 ilmestynyt Muumipapan urotyöt on (suom. Leila Järvinen) käännetty teoksesta Muminpappans bravader(1950). Samoin kaikki myöhemmätkin painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Samassa tietokannassa todetaan, että vuonna 1968 julkaistu Muminpappans memoarer on ilmestynyt vuonna 1950 nimellä Muminpappans bravader.
https://finna.fi
Teokset kuitenkin poikkeavat toisistaan: esimerkiksi Mumipappans memoarer alkaa prologilla jota ei aiemmassa teoksessa ole. Myös tekstiä ja typografiaa on muutettu.
Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Häävalssi löytyy julkaisusta Suomipopin helmiä osasta 5. Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit, mutta ei varsinaista kosketinsoitintekstiä.
Lähialuuesi Anders-kirjastoissa em. nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kälviän, Lohtajan ja Toholammin kirjastoissa.
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
Tietokirjailija Jukka "Yucca" Korpela on kirjoittanut perusteellisen selvityksen omaan käyttöön kopioinnista. Se löytyy täältä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html
Tekijänoikeuslaki ja paljon vastauksia tekijänoikeusasioihin löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/index.html
Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:
Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.
Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.
Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen...
Harmillista, ettet ole saanut lupaamaamme palvelua. Yritämme jatkossa informoida asiakkaita paremmin laitteiden ollessa poissa käytöstä.
Sellon ja Tapiolan lisäksi ainakin Kirjasto 10:n Studiossa on mahdollisuus LP-levyjen digitointiin.
Tapiolan kirjastosta vastattiin kysymykseesi näin:
Tapiolan kirjastoon on juuri hankittu LP-levyjen ja C-kasettien digitointiin tarkoitettu laite. Ennen laitteiston varsinaista käyttöönottoa opettelemme itse käyttämään laitetta ja laadimme ohjeistuksen asiakkaita varten.
Asiakkaille laite "esitellään" Tapiolan kirjastossa pe 30.3. uudistuneen musaparven avajaisten yhteydessä. Tämän jälkeen laite on varattavissa kirjaston neuvonnasta tai numerosta 09-81657300.
Kaataa-verbiä käytetään yleisesti puhuttaessa isohkojen riistaeläinten surmaamisesta. Vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi ruotsin nedlägga ja saksan erlegen.
Kaatamisessa voi olla kyse yksinkertaisesti kiertoilmauksesta: halutaan välttää tappamisesta puhumista. Toisaalta kaatamisesta puhumisella onnistutaan luomaan mielikuva metsästyksestä ikään kuin tasaväkisenä kamppailuna, kaksintaisteluna, jossa viime kädessä on kyse jostakin aivan muusta kuin eläimen hengen riistämisestä. Varsinkin karhunkaato on nähty suurena sankaritekona ja karhunkaatajat sankareina.
" -- kansa piti metsästäjiä ihailtavan rohkeuden ja taituruuden henkilöityminä. Erityisesti karhunkaatajat nostettiin kerrassaan arvaamattomaan maineeseen, koska Euroopan suurimman...
Laulu on varmaankin Vappu Rossin sanoittama ja säveltämä kappale Joulurauhaa, jonka lauluyhtye Kitkerät Neitsyet esittää levyllä Todellisen menestyksen salaisuus.
Laulu alkaa näin:
"Kuusenhavun vieno tuoksu täyttää tuvan suvella
suklaansyönnistä on teinin kasvot ruvella"
"Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että mitään yleistä puhdistustapaa heillä ei ole. Puhdistettavassa kirjassa voi joskus olla vaikkapa hometta, jolloin puhdistus on sen mukaista. Usein puhdistuksessa käytetään vain imuria ja kuivaa liinaa tai pensseliä ja vanua.
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
