Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Playstation -pelejä. Emme ole määrärahojen niukkuuden vuoksi edes harkinneet niiden hankkimista. Joudumme nykysin suorittamaan karsintaa mm. cd-romien tarjonnasta - valinnan keskeinen kriteeri on aineiston tietosisältö.
Olitpa tosiaan valinnut vaikean aiheen. Kirjoitustaidon historiasta löytyy materiaalia, samoin Mesopotamian ja Egyptin historiasta. Kirjoitustaidon ja kirjanpidon merkityksestä talouden kehittymiseen joudut/jouduit itse päättelemään (ilmeisesti esseevastauksesi on jo tehty). Tässä kuitenkin muutama British Museumin hieno linkki Mesopotamiasta http://www.mesopotamia.co.uk/ ja erityisesti kirjoitustaidosta http://www.mesopotamia.co.uk/writing/index.html . British Museumilla on myös vastaavat sivut Egyptistä: http://www.ancientegypt.co.uk/menu.html ja http://www.ancientegypt.co.uk/writing/index.html
Kirjoitustaidon historiasta löytyy parhaiten kirjoista. Netistäkin tietysti, esim.
http://www.historian.net/hxwrite.htm
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Agnes Hildegard Sjöberg on kirjoittanut omaelämäkerran, jonka nimi on Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti. Kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1964, ja siitä on julkaistu näköispainos Lasipalatsin Kirja kerrallaan -sarjassa vuonna 2000. Vanhempi painos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta ja uudempi esimerkiksi Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hei!
Lähetin kysymyksesi suoraan Sweet Valley High -sarjaa kustantavalle Otavalle internetissä olevalla palautelomakkeella http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1007&dept0=1007
Otavasta vastattiin näin:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Sweet Valley High -sarjasta...
Yrjö Jylhän yhdeksästä runokokoelmasta ei löytynyt Laivakoira-runoa. Jylhähän myös suomensi paljon runoja. Esim. La Fontainen Eäintarinoita -kokoelmassa on joitakin koira-aiheisia runoja, mm. Susi ja koira ja Aasi ja pieni koira -nimiset. Voisiko etsimäsi runo ollakin Jylhän suomennos? Laivakoiraa en tosin suomennoksistakaan löytänyt.
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
Werner Nicolai Ekman s. 15.5.1893 Rantasalmella k.3.10.1968 Seinäjoella.Ekman kuului Flyktskytteklubbeniin Helsingissä sekä Seinäjoen Ampujiin ja hän oli perustamassa Seinäjoen Metsästäjät ry:tä.
Pariisin Olympialaisissa v. 1924 hän voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa pronssia ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui 11.
PM- kisoissa Kristianiassa (nyk. Oslo) v.1922 ja v. 1931 hän oli kisaedustajana. (lähteessä ei mainintaa sijoituksesta)
http://www.nordicshootingregion.com/nsr-history.html
MM –kisoissa Helsingissä v.1937 Werner Ekman voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa kultaa.
Lähde: Suuri olympiateos: Urheilukunniamme puolustajat / [tekstit ja toimitus:] Markku Siukonen : Jyväskylä, 2001.
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Levykannen (Agents: In the beginning, JHNCS2532) tietojen mukaan Canyonin ovat säveltäneet Heikki Ihander ja Jukka Sairiala.
Nuottia tästä kappaleesta ei kuitenkaan ole julkaistu. Kappale on "manus" eli siitä ei ole tehty kustannussopimusta ja tekijänoikeudet ovat säveltäjillä.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta tieto löytyy, lähetän sen sinulle.
Tai tunnistaisiko joku lukijoista tämän runon?
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Ylen TV 1 -kanava lähettää päivittäin televisiossa englanninkieliset viiden minuutin uutiset (News in English) klo 15.05. Yle Uutiset lähettää myös radiouutiset englanniksi joka päivä. Ne lähetetään Yle Radio 1:ssä ja Yle Mondossa. Sekä radio- että tv-lähetyksiä voi seurata myös Yle Areenasta.
Yle lisäsi englanninkielistä uutistarjontaansa 13.5.2013 alkaen. Uutinen asiasta löytyy täältä:
http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/yle-lisaa-englanninkielista-uuti…
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakua osoitteessa http://www.libplussa.fi. Valitse asiasanaksi "rakkausrunot", aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi. Saat 30 teosta uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla ja voitpuhelimitse tilata ne haluamaasi kirjastoon.
Viimeisten viiden vuoden aikana on ilmestynyt mm. seuraavat kokoelmat:
Viiniä suloisempi on rakkaus--runoja intohimosta ja rakkaudesta,
Häävene vesiä käypi--runoja ja riimejä hääparille,
Tämä hetki on meidän--runoja rakastuneille,
Tuuli paiskii rakkauden ovea,
Runoni rakkaudesta,
Pieniä sanoja sinulle, jota rakastan.
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Joitakin kotimaisia tietokantoja on, joissa on myös otteita teksteistä. Esim. Sanojen aika -tietokanta sisältää yli 180 suomalaisen nykykirjailijan esittelyn, tietoja tuotannosta sekä tekstinäytteitä ja lähteitä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=361〈=FI
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokanta esittelee varsinaissuomalaisia nykykirjailijoita ja osaan kirjailijaesittelyitä sisältyy myös tekstinäytteitä:
http://www.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/index.html
Helsingin Sanomien Klik!-sivustolla oli vuosina 1996-2001 tekstinäytteitä uutuuskirjoista, myös käännöskirjallisuudesta. Sivustoa ei enää ylläpidetä, mutta sieltä löytyy tekstinäytteitä näinä vuosina ilmestyneistä kirjoista:
http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/...
Vastaus löytyi videolta. Jakso on LWT:n filmatisoinnissa nimeltään 'The Incredible Theft' (ja useimmiten nimeke on sama kuin Christiellä). Miss Lemon kysyy: 'But how will I know where to file her, if I haven't got her
name?' Ja Poirot'n vastaus: 'Life first, miss Lemon, filing second.' Oikeinkirjoitus selvinnee romaanin/kertomuksen lehdiltä.
Sitaattia selventää kirjan juonta tässä kohdassa valottava teksti: He was trying to get his secretary to accept an
anonymous phone call; she was resisting because she could not figure out where to file the record of the call.
Sitaatti ei ehkä ole Christieltä vaan käsikirjoittajalta. LWT:n jaksoihin on lisätty paljon sivujuonia (usein humoristisia), joita Christien alkuperäisissä
romaaneissa ja...
