Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Helmet aineistoluettelosta voi hakea aiheella lastenruoat tai kirjoita sanahakuun - ruokaohjeet vauvat. Voit myös katkaista sanan ja kirjoittaa - ruoka** vauvat.
http://www.helmet.fi
Ainakin seuraavia löytyy 2000-luvulta:
Paganus, Aila: Herkullista kotiruokaa lapselle. 2005
Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Wathen, Katja-Anneli: Allergisen lapseperheen keittokirja. 2001
Lindberg, Latifa: Kunnon ruokaa lapsiperheille. 2004
Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Lehtiartikkeleita voit hakea kirjastossa Arto- tietokannasta.
Artikkeliviittetitä löytyy myös Viikin tiedekirjaston vapaassa käytössä olevasta kirjallisuusviitetietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
Valitettavasti tuota Hellstenin kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana. Fennica- ja Helmet-tietokannan mukaan Hellsteniltä on julkaistu kasettikirjoina teokset ”Alkoholismin mahdollistava yhteisö” (Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1986), ”Elämän lapsi” (Suomen äänikirjat, 1994), ”Ihminen tavattavissa” (Suomen äänikirjat, 1997), ”Tietäjä” (WSOY, 2004), ”Tietäjän kylä” (WSOY, 2005) ja ”Tietäjän silmin” (WSOY, 2004).
Voit halutessasi ehdottaa Hellstenin kirjojen pääkustantajalle Kirjapajalle tai tuoreimmat kasettikirjat julkaisseelle WSOY:lle, että ”Saat sen mistä luovut” julkaistaisiin äänikirjana. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=67&It…. WSOY:n tiedot...
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Pop-up- eli kurkistusnuken yksityiskohtaista suomenkielistä ohjetta en onnistunut löytämään, mutta englanninkieliset pupun valmistusohjeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.growingupcreative.com/2011/02/how-to-make-a-pop-up-rabbit-do….
Suomenkielistä keskustelua kurkistusnuken teosta Ihan itse -foorumilla: http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=20&t=25928&p=238111.
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
"Aika siivillä jo kiisi" on ensimmäinen säe Anna-Mari Kaskisen runossa Viisivuotias. Se löytyy ainakin kirjasta Runometsä : kauneimmat lastenrunot (Kirjapaja, 2005).
Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen...
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
Hei!
Esimerkiksi MikroBitin sivuilta löytyi artikkeli, jonka otsakkeena on Suosituista älytelevisioista löytyy haavoittuvuuksia (https://www.mikrobitti.fi/uutiset/suosituista-alytelevisioista-loytyi-h…), esimerkiksi siitä voi lukea lisää tietoa. Sinun täytyy vain luoda tunnukset MikroBitin sivulle. Periaatteessa kaikki Internet-yhteydessä olevat laitteet kannattaisi suojata, mutta tarkempia ohjeita on parasta kysyä laitteesi myyneestä liikkeestä.
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Kumpaakaan äänitettä (Danny: Danny, HSLP-113 tai 14 iskelmää,
SLP-529) ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten
kirjastojen aineistotietokannasta. En onnistunut niitä paikallistamaan
myöskään Varastokirjaston eikä maakuntakirjastojen luetteloista.
Koska mainittu kappale, vuonna 1969 Jaakko Salon säveltämä ja Jukka
Virtasen tekstittämä "Ei kaikki ole miltä näyttää" on alunperin
tehty kotimaiseen elokuvaan "Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut",
kuvittelisin, että sitä voi etsiä Suomen elokuva-arkistosta. Kappale
on nimittäin julkaistu ko. elokuvan musiikkia sisältävällä Scandian
EP:llä SEP-234. Arkiston tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.sea.fi/. Arkisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön ja
tarkemmin asiaa voi tiedustella...
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
