Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi...
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi
Kröger on variaatio saksankieliseen ammattinimeen Krüger perustuvasta sukunimestä. Se pohjautuu saksan sanaan Krug, joka merkitsee sekä ruukkua että kapakkaa, krouvia. Sekä Krüger että Kröger voivat siis tarkoittaa joko ruukuntekijää tai kapakoitsijaa.
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Seuraavassa vinkkejä aineistohakuun.
Teollisuustaloutta koskevaa aineistoa voi etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla teollisuustalous. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 löytyi Matti Haverila...et al. Teollisuustalous, Infacs 2005.
Ihan vastaavalla tavalla voi katsoa laatuun liittyvää aineistoa asiasanoilla laatu tai laatujärjestelmät. Hakua voi rajata valitsemalla hakuun esim. luokan 69 (69- yritystoimintaan liittyviä kirjoja. Esim. löytyneestä Oedewald, Pia: Organisaatiokulttuuri ja toiminnan laatu metalliteollisuudessa. Mahdollisia muita asiasanahakuun liittyviä luokkia 60, 62.
Yleisten kirjastojen luokituksessa asiakaspalvelu yleisesti, on sijoitettu luokkaan...
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns...
Valitettavasti ´kesätöistä on jo sovittu. Ensi vuonna on syytä hakea kesätyötä jo maalis-huhtikuun aikana. Katso silloin Helsiningin kaupunginkirjaston kotisivuja ja Helsingin kaupungin kotisivuja.
Oletko käynyt Työvoimatoimistossa?
Katso tästä
http://www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2008-01-09-01/i…
Emme löytäneet tietoa tällaisesta toiminnasta. Kyyhkynen on eräs älykkäimmistä eläimistä. Joidenkin arvioiden mukaan se on läpäissyt peilitestin, jonka ovat läpäisseet vain muutama nisäkäs (ihmisapinat, reesusmakaki, norsu, pullokuonodelfiini, miekkavalas) ja linnuista harakka. Ihminen on hyödyntänyt kyyhkystä ja sen hämmästyttävää älykkyyttä ja suuntavaistoa esim. kirjekyyhkynä (sodassa, lentopostipalveluna, uutislähettinä) ja meripelastajana.
Faktoja kyyhkysistä (englanniksi): http://www.pigeoncontrolresourcecentre.org/html/amazing-pigeon-facts.ht…
Peilitesti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Peilitesti
tarkemmin englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Mirror_test
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
”Keelesild: viron kielen oppikirja” (Otava, 1999) on viron alkeisoppikirja, joka tuntui ainakin itse viroa opiskellessani varsin hyvältä. Muita kohtuullisen tuoreita viron kielen oppikirjoja ovat ”Kohtume Eestis!: eestin kielen alkeisoppikirja” (Finn Lectura, 2003) ja ”Saame tuttavaks!: viron kielen alkeet” (TEA, 2009).
Edellä mainittujen saatavuustiedot HelMet-kirjastossa:
http://www.helmet.fi/record=b1046648~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1641071~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1939086~S9*fin
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
Tanskaan liittyvä aikaisempi kysymys ja vastaus siihen löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -vastausarkistosta 23.3.2002. Hakemistossa kannattaa käyttää asiasanaa Tanska. Vastauksessa on mainittu hyviä kirjalähteitä. Ks. myös muut Tanska-vastaukset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
Edellytyksiä maa- ja karjatalouden harjoittamiseen ovat esim.
- suuri osa maan pinta-alasta soveltuu sijainnin ja ilmaston ansiosta viljeltäväksi
- ilmasto on suotuisa
- maaperä on hedelmällinen
- metsää on vähän
- maassa voi harjoittaa karjanhoitoa ja viljellä useita maataloustuotteita
- maatalous on kehittynyttä
- maassa on paljon perheviljemiä
- osuustoimintalaitos on hyvin organisoitunut
- yhteiskunta on hyvin organisoitunut
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Ensimmäinen osa komisario Morsen tutkimuksia näyttäisi olevan juuri Neidon murha.
Voit etsiä komisario Morse-kirjoja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi. Valitse etusivulta sanahaku ja kirjoita hakukenttään "komisario Morsen tutkimuksia", näin saat esille koko sarjan.
Vastaus löytyi videolta. Jakso on LWT:n filmatisoinnissa nimeltään 'The Incredible Theft' (ja useimmiten nimeke on sama kuin Christiellä). Miss Lemon kysyy: 'But how will I know where to file her, if I haven't got her
name?' Ja Poirot'n vastaus: 'Life first, miss Lemon, filing second.' Oikeinkirjoitus selvinnee romaanin/kertomuksen lehdiltä.
Sitaattia selventää kirjan juonta tässä kohdassa valottava teksti: He was trying to get his secretary to accept an
anonymous phone call; she was resisting because she could not figure out where to file the record of the call.
Sitaatti ei ehkä ole Christieltä vaan käsikirjoittajalta. LWT:n jaksoihin on lisätty paljon sivujuonia (usein humoristisia), joita Christien alkuperäisissä
romaaneissa ja...
