Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-...
Hukkalämmöllä tarkoitetaan hukkaan menevää lämpöä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hukkal%C3%A4mp%C3%B6
Prizztechin Hyötylämmöstä hyötyenergiaa - teknologiaselvityksessä hukkalämpö määritetään näin, "Hukkalämpö (ylijäämälämpö, jätelämpö) on erilaisten prosessien tuottamaa energiaa, jota ei hyödynnetä ja se siirtyy ympäristöön." https://www.prizz.fi/media/energiaratkaisut/energiaratkaisut-materiaali…
Palaessaan nuotio vapauttaa lämpöä ympäristöön, käytännöllisesti katsoen hukkaan. Toisaalta nuotion tehtävänä on lämmittää esimerkiksi sen äärellä istuvia henkilöitä tai ruokaa. Nuotion tuottamaan lämpöä voidaan mitata hyötysuhteella: η = Panto/Potto.
Hämeri, K., Jokinen, R., Ketolainen, P.,...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on yksi teos, jossa aihepiirinä on kellosepät. Teos on nimeltään Urmakare och klockor i Sverige och Finland, tekijöinä Gunnar Pipping, Elis Sidenbladh ja Erik Elfström; se on vuodelta 1995. Teos käsittelee vuotta 1900 edeltävää aikaa.
Tämän lähdeteoksemme matrikkeliosassa ei mainita nimeä Martin Widholm. Siinä mainitaan Lars Widholm, synt. 1739, kuollut 1767, vaikuttanut Ruotsissa. Mainitaan myös Martin Widlund, synt. 1734, kuollut 1798; hän on vaikuttanut Suomen puolella, Pohjanmaalla. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee katsomaan käsikirjastossa hyllyluokasta 64.57.
Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Uppslagsverket Finland 1, s. 170 (ilm. v. 2003) mainitsee, että Boklaget (för södra Finland) perustettiin v. 1974 täydentämään aikaisempien kustantamojen tuotantoa, jonka väitettiin olevan liian varovaista ja sovinnaista. Kustantamo julkaisi yhteiskunnallisesti keskustelevaa kirjallisuutta, runoudella oli tärkeä osuus. Kirjallinen vuosikirja BLÅ arvioi kriittisesti suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kustantamon kautta julkaisseita kirjailijoita olivat mm. Birgitta Boucht, Joakim Groth, Henrik Jansson, Tatiana Sundgren ja Thomas Wulff. Upplagsverket mainitsee edelleen, että 1990-luvun alun jälkeen julkaisutoimintaa ei juuri ole ollut ("Sedan början av 1990-t. har utgivningen legat nere."). Pääkaupunkiseudun kirjastojen (luettelo http://www....
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
Hei!
Turun musiikkikirjastossa on runsaasti pianon soitonoppaita ja nuottikirjoja. Tässä on muutama pohtimamme suomeksi toimitettu esimerkki:
Pianon avain 1 (Louhos)
Sisältää lyhyitä pianokappaleita soitto- ja nuotinlukuohjeineen
Pianon avain 1, ohjelmisto (Louhos)
Rinnakkainen harjoituskapplekokoelma edelliselle.
Kiehtovat koskettimet (Kuoppamäki)
Harjoituksia, asteikkoja, sävellajit sekä runsaasti lyhyitä esimerkkejä ja harjoituskappaleita.
Pianoetydejä 1 (Louhos)
Etydinuotinnoksia, kaikkien soittamiseen lyhyt ohjeistus.
Valitettavasti en löytänyt jouluevankeliumia Kymenlaakson murteella. Useilla muilla murteilla kyllä, esim. teoksessa "Ilosanoma: älkää pelätkö: jouluevankeliumi murteilla". Eri murteilla kirjoitettuja jouluevankeliumitekstejä löytyy myös netistä. Niitä voi hakea googlesta hakusanoilla: jouluevankeliumi ja murteet.
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
Prinsessalle lauluun ei löydy nuotteja kirjaston kokoelmasta. Laulua ei ole, ainakaan vielä, julkaistu millään nuottikokoelmalla.
Johanna Kurkelan verkkosivuilta: http://www.johannakurkela.net/ löytyy hänen levy-yhtiönsä yhteystiedot. Sieltä voisi tiedostella onko heillä mahdollisesti laulusta nuottia.
Kirjan saaminen lainattavaksi on tosiaan kestänyt melko pitkään. Syksyn aikana uutuuskirjoja tulee paljon ja jonojen purkaminen vie aikansa. Yritämme saada pikaisesti kirjan eteenpäin.
Mikäli lapsen kortti oli jo Vaski-kortti, uuden hankkiminen maksaa 2 euroa. Jos lapsella ei aiemmin ole ollut Vaski-korttia, vanhan kirjastokortin vaihtaminen uuteen Vaski-korttiin ei maksa mitään.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://www.vaskikirjastot.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fec6936…
Kannattaa myös heti ilmoittaa kortin katoamisesta omaan kirjastoosi.
Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua: Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto.
Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä.
Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on...
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
