Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas...
Lääketieteen termit -sanakirjan mukaan enterobakteeri (enterobacterium) on enterobacteriaceae-heimoon kuuluva sauvabakteeri, jolla on yhteys suolistosairauksiin. Heimon bakteereita elää luonnostaan mm. ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä, ja osa niistä aiheuttaa esim. vatsaonteloon päästessään tauteja niin suolistossa kuin virtsateissäkin. Esim. salmonellabakteerit kuuluvat enterobakteereiden suureen heimoon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta löytyy 48 viitettä hakusanalla "enteroba?" ja artikkelitietokanta ARTOsta 12. Näistä suurin osa on englannin- tai saksankielisiä ja näyttää turhan spesifeiltä hakutehtävääsi ajatellen, mikäli tarvitset ainoastaan perustietoa asiasta. Luettelot...
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava….
Minnan pääsiäismuna löytyy Marjatta Pokelan lastenlaulukokoelmasta Eveliinan lauluja. Siinä on sanat ja nuotit kosketinsoittimille. Leppävaaran kirjastosta teos on tällä hetkellä lainassa, mutta sitä löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
"Vastaus" -valssin nuotti löytyy mm. nuottijulkaisuista Matti ja Teppo: Suuret valssisuosikit sekä Finlanders: Vähän enemmän. Näitä kumpaakaan ei ole Kiimingin kirjastoissa, mutta saadaan kyllä kaukolainattua esim. Oulusta. Ota yhteys omaan kirjastoosi mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön.
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
”Satu” on suomalainen nimi, joka perustuu vastaavaan yleiskielen sanaan (’tarina, kertomus’). Nimeen on otettu ilmeisesti mallia ruotsalaisesta nimestä ”Saga”, jonka merkitys on sama kuin suomen ”Sadun”. Yleiskielen sanan ”satu” alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta se saattaa olla johdos verbistä ”sataa” (’pudota’) tai ”sattua” (’tapahtua’). Ensimmäiset Sadut kastettiin 1900-luvun alussa, ja almanakkaan nimi pääsi 1950. Suosionsa...
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Verkosta löytyy kohtalaisesti tietoa merinolampaasta, mutta enimmäkseen englanninkielellä. Merinolammas on kotoisin Espanjasta eli kohtalaisen kuivilta ja lämpimiltä alueilta. Tästä syystä se on hyvin menestynyt esim. Australian ja Uuden Seelannin suhteellisen kuivilla kukkuloilla ja ylätasangoilla. Merino ei viihdy liian rehevässä maaperässä sillä se saa helposti erilaisia sorkkatulehduksia ja -tauteja.
Alla muutama verkko-osoite, joista saattaa olla hyötyä:
http://www.tkukoulu.fi/~tarlate/keke/villa.doc
http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/
http://www.tumpline.com/stackyard/pedigree/html/merino.html
http://www.maaseutukeskus.fi/suomenlammasyhdistys/
http://www.pilvilampaat.com/suomenlammas.htm
Asiaa voi tiedustella myös MTK:sta sekä...
Etsimäsi runo "Jossakin" sisältyy Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (Otava, 1978). Runo löytyy myös esimerkiksi kahdesta runoantologiasta: Tuula Simolan toimittamasta teoksesta "Äideistä parhain" (Otava, 1997) sekä Kai Sieversin toimittamasta kokoelmasta "Elämän kaari" (Otava, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://kirjasto.kuopio.fi
Äideistä parhain (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Elämän kaari (toim. Kai Sievers, Otava, 1982)
Edith Södergranin tuotanto jäi vain muutamaan teokseen ja hän joutui luomaan tuon lyhyenkin elämäntyönsä vaikeissa oloissa. Tuberkuloosi ja kurjuuteen asti taipunut köyhyys rajasivat hänen fyysisen maailmansa ahtaaksi. Mutta sitäkin leiskuvampi oli sitten hänen sisäinen elämänsä.
Kirjallisuushistoriat rakastavat kirjailijoiden sekä yksittäisten teosten vertailua ja arvottamista keskenään. Esimerkiksi Otavan kirjallisuustieto nimeää toisinaan kirjailijoiden pääteoksia, välitöitä tai kehnoimpia opuksia. Edith Södergranin kohdalla mikään selailemani suomalaisen kirjallisuuden historiikki ei kuitenkaan määrittele yhtä teosta toista tärkeämmäksi. Pikemminkin hänen tuotantoaan kokonaisuudessaan kuvataan erittäin johdonmukaiseksi ja...
Prinsessa Dianan hautajaisissa esitetty versio "Candle in the Wind" -kappaleesta tunnetaan myös sen alkusanojen mukaan nimellä "Goodbye England's Rose". Kyseisen Elton Johnin kuuluisan kappaleen englanninkieliset sanat löytyvät monestakin paikasta Internetistä, esim. Google-haulla:
"candle in the wind" 1997 lyrics
Tässä kahden Internet-sivun osoitteet, joilla laulun sanat ovat luettavissa:
http://www.eltonography.com/songs/candle_in_the_wind_1997.html
http://www.metrolyrics.com/candle-in-the-wind-1997-lyrics-elton-john.ht…
Kappaleen alkuperäisen, vuoden 1973 version sanat kirjoitti Bernie Taupin, ja kappale sisältyi Elton Johnin albumille "Goodbye Yellow Brick Road". Alkuperäiskappale oli omistettu Marilyn Monroelle, mutta vuoden 1997...
Kiinassa käytetään yleisesti näppäimistöä, joka ei juuri poikkea meikäläisestä. Näppäimistö toimii Pinyin-järjestelmällä, joka muuttaa kiinalaisen kirjoituksen latinalaiseksi. Kirjaimet kuvaavat äänteitä ja tietokone muuttaa ne kuvamerkeiksi.
Englanninkielistä lisätietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_keyboard
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria ollenkaan. Se esiintyy vain samannimisessä televisiosarjassa. Hamsteria ei siinä kutsuta millään nimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy mm. Peukaloisen retket -sanoilla hakemalla muitakin aiheeseen liittyviä vastauksia.
Imponeerattu eli olla otettu -ilmaukset voisi lyhyesti kuvailla vaikkapa näin:
Olla mielissään, olla imarreltu, tehdä vaikutus.
Esimerkiksi ruotsin kielen verbi "imponera" merkitsee suomennettuna "tehdä voimakas vaikutus"
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)".
Calzone tarkoittaa pizzaa, jossa täytteet on leivottu pizzan sisään. Margheritaan kuuluu tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä ja tuoretta basilikaa. Napolin täytteenä on tuoreita kuorittuja tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä, kaprista ja anjovista. Frutti di mare ("meren hedelmät") pitää sisällään äyriäisiä ja simpukoita.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza
http://www.fornobravo.com/pizza/pizza_recipe.html
Lisäksi on olemassa Pizza napoletana eli napolilainen pizza, jonka valmistus ja koostumus on tarkkaan säädelty ja joka pyritään rekisteröimään EU:ssa aitona perinteisenä tuotteena. Sen tarkka kuvaus löytyy osoitteesta http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:040:001….
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
