Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/...
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Anne Ricen kirjoja on suomennettu vain kolme, kirjat Veren vangit (1992, alkuteos Interview with the vampire), Vampyyri Lestat (1993, alk. The vampire Lestat) ja Kadotettujen kuningatar (1994, alk. The queen of the damned)
Kysymiäsi kirjoja ei siis ole (ainakaan vielä) julkaistu suomeksi.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemsto.kirjastot.fi/.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyy Pienkustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi julkaista tiedotteita, https://www.kirjastot.fi/forum/404
Suurin kirjoja kirjastoille välittävä yritys on Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi/ . Heidän sivustostaan löytyvät myös yhteystiedot.
Kansainvälisestä markkinatutkimuksesta on vastikään kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksen löydät arkistosta ts. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=abff… .
Yritysten kansainvälistymisestä on esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 runsaasti viitteitä. Hakua voi rajata luokalla ts. asiasanojen yritykset kansainvälistyminen lisäksi valitaan kolmas hakuehto luokka. Tässä tapauksessa luokka voisi olla 69.3, joka on markkinoinnin ja kaupan luokka. Teoksessa Erica Selin: Vientitoiminnan käsikirja on käsitelty mm. asioita Tiedonkeruuvaihe, markkinaselvityksen lähtökohdat, Kansainvälinen markkinointi jne. (2004). Samoin kannattaisi katsoa...
Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hei kirjastosta,
Kunta on voinut hankkia oppilaitoksia varten luvan, jolla saa katsoa elokuvia luokissa. Elokuvayhtiöiden julkisten esitysoikeuksien edustajana Suomessa vuodesta 1990 toiminut M&M Viihdepalvelu Oy tarjoaa kouluille elokuvalisenssi-yleislupaa. Lupa antaa oikeuden näyttää koulussa kotikäyttöön tarkoitettuja dvd- ja Blu-ray -levyjä. Lupa kattaa tuhansia dvd-elokuvia Hollywoodin tärkeimmiltä elokuvatuottajilta ja eurooppalaisten sekä pohjoismaalaisten elokuvien maahantuojilta, joita ovat mm. Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Varmasti koulun rehtori tietää, onko koulu tällaisen luvan piirissä...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) löytyy Tapani Pertun Tanssi elämän tanssi -äänite ainoastaan kasettina, joka kuuluu Espoon Leppävaaran kirjaston ( http://espoonkirjasto.mork.net ) musiikkiosaston kokoelmaan. Vastaamishetkellä kyseinen kasetti näyttäisi olevan paikalla. Hyllyssä olevaa aineistoa pikalainoja, romppuja ja videoita lukuunottamatta voi tilata puhelimitse mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
LP-levynä Tanssi elämän tanssi on saatavana esim. Joensuun, Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoista. Kaukopalvelupyynnön voi täyttää kirjastossa tai jättää internetin välityksellä: (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm ). Kaukopalvelupyyntö maksaa helsinkiläisille...
Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta....
Kröger on variaatio saksankieliseen ammattinimeen Krüger perustuvasta sukunimestä. Se pohjautuu saksan sanaan Krug, joka merkitsee sekä ruukkua että kapakkaa, krouvia. Sekä Krüger että Kröger voivat siis tarkoittaa joko ruukuntekijää tai kapakoitsijaa.
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Verkon urbaanin sanakirjan mukaan sanalla "keila" on muutamia merkityksiä. Yksi niistä on tyhmä tai yksinkertainen ihminen.
https://urbaanisanakirja.com/word/keila/
Wikipedian nettislangi-sanakirjan mukaan taas: "Keila tarkoittaa näin internet maailmassa huono tasoista pelaajaa, joilla ei ole peliälyä."
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi
Tällaisille uudemmille kansan suussa syntyneille sanoille ei useinkaan löydy tiettyä lähdettä tai syntyhistoriaa. Ne leviävät myös verkossa. Mahdollinen selitys voisi olla keilan yksinkertainen olemus, se seistä tönöttää mykkänä paikallaan ja osaa vain kaatua.
